Päivälehden museossa järjestettiin maanantaina 7.10. avoin seminaari, jossa käsiteltiin uskonnollisten aiheiden käsittelyä mediassa. Tilaisuuden avannut professori Risto Kunelius Tampereen yliopistosta totesi, että paikalla oli ennätysmäärä osanottajia.

Seminaarissa esiteltiin kahden tuoreen tutkimuksen tuloksia. Helsingin Sanomain Säätiö oli rahoittanut Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste -hankkeen, jossa analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti neljän sanomalehden (Helsingin Sanomat, Ilkka, Karjalainen ja Kaleva) uskontoa koskevaa kirjoittelua 2007–2011. Suomen Akatemian rahoittamassa Uskonnon ja maallisen diskurssi suomalaisessa mediassa -hankkeessa tutkittiin Helsingin Sanomien pää- ja mielipidekirjoituksia 1946–2010 sekä muita sanomalehtiä tapaustutkimusten kautta.

”Uskonnollisten aiheiden käsittelyä mediassa on Suomessa ja Pohjoismaissa tutkittu erittäin vähän”, totesi Uskontojournalismi-hankkeen tutkija dosentti Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta. Syynä tähän Sumiala näki tutkimuksessa vallinneen maallistumisparadigman eli ajattelutavan, jonka mukaan yhteiskunnan maallistuessa myös uskontojen merkitys on vähentynyt, siirtynyt yksityiselle alueelle. New Yorkin terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat ajattelutapaa uskontojen, erityisesti islamin, merkityksestä.

Sumialan ja dosentti Katja Valaskiven (Tampereen yliopisto) tutkimus on ensimmäinen laaja määrällinen kartoitus uskontoa käsittelevästä uutisoinnista suomalaisissa sanomalehdissä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että islam liitetään konflikteihin ja terrorismiin ja nähdään niin fyysisenä kuin kulttuurisena uhkana. Luterilaisuus puolestaan esiintyy institutionaalisena osana suomalaista yhteiskuntaa.

Islam nousi pääkirjoituksissa luterilaisuuden ohi 1990-luvulla, totesi Turun yliopiston dosentti Teemu Taira, Uskonnon ja maallisen diskurssi suomalaisessa mediassa -hankkeen johtaja. Mielipidekirjoituksissa sen sijaan hallitsivat edelleen luterilaisuutta käsitelleet aiheet. Paljon keskustelua herättäneen YLE:n Ajankohtaisen Kakkosen Homoillan raportoinnissa sanomalehdet välittivät kirkon yleistä viestiä eli kehottivat ihmisiä pysymään kirkon jäseninä ja muuttamaan kirkkoa sisältäpäin, kertoi Taira.

Seminaarin paneelissa aiheesta keskustelivat toimittaja, pappi Hilkka Olkinuora, tietokirjailija, juristi Husein Muhammed, esseisti Antti Nylén ja tiedetoimittaja Annikka Mutanen.