”Välillä pieni koiruus on paikallaan.” Seitsemän koiraveljestä kävi Viron-kiertueella.
Koronasyksyn ulkomaiset vieraat ovat saapuneet Loon taajaman kouluun Tallinnan kupeeseen. Siinä ne nyt meuhkaavat, heti ulko-ovea vastapäätä naulakoiden ja ruokalan välisessä eteisaulassa: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä Mauri Kunnaksen värikkäinä koirapiirroksina.
Vastaanotto on juhlava. On soitto- ja lauluesityksiä. Viidesluokkalaiset istuvat luokittain tuoliryhmissä ja katselevat esiintyjien takana olevia olentoja, veljessarjaa Juhani-koirasta Eero-koiraan.
Rehtori Ants Rebane, suomeksi Kettu, pitää puheen:
”Jokaisen pitää saada itse kehittyä kunnolliseksi.”
Rehtori Rebanea kiehtovat veljekset, jotka eivät alistuneet valtaa pitävien käskytettäviksi vaan pakenivat metsään. Hän tutustui tarinaan lukemalla Kiven romaanin kouluvuosinaan, kun Viro oli vielä Neuvostoliiton miehittämä. Ei rehtori nytkään kehota ylenpalttiseen tottelevaisuuteen. Puhe päättyy koiraveljeksiä kunnioittaen:
”Välillä pieni koiruus on paikallaan.”
Koiraveljekset päätyivät Loolle tarkkaavaisen lehden lukijan aloitteesta. Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Heinonen huomasi kesällä Helsingin Sanomista, että Päivälehden museossa on näyttely Seitsemän koiraveljestä – seikkailu Aleksis Kiven tyyliin. Hän kävi Helsingissä katsomassa sen ja tapaamassa museoväkeä. Koiraveljekset painettiin helposti liikuteltaville kankaille.
Niinpä Päivälehden museon näyttelyn vironkielinen versio Seitse koeravenda – seiklus Aleksis Kivi stiilis sitten kävi syyskaudella 2020 neljän koulun ulkomaankiertueella: Loon lisäksi Tallinnassa, Pärnussa ja Kehrassa.
Virolaiskoululaisille 150 vuotta vanha kertomus seitsemästä veljeksestä on jotakin täysin uutta. Ainakaan 5. A:n oppilaille Andres Ojangille ja Oskar Tuuderille ei juolahda mieleen, että olisivat ikinä lukeneet tai nähneet mitään vastaavaa.
”Aika jännä kertomus”, sanoo Andres Ojang.
”Jännä ja kiva”, vahvistaa Oskar Tuuder.
Koiraveljeksiin pojat ovat tutustuneet aamulla, kun he auttoivat näyttelyn pystyttämisessä. Molemmilla on sama suosikki: Juhani.
”Juhani on se, joka antoi heille käskyjä ja sanoi, mitä tehdään”, Tuuder perustelee.
Tuuder muistaa nimeltä myös Laurin ja Eeron, koska he eivät menneet kosimaan naapurin tyttöä, Venlaa. ”Lauri oli liian ujo ja Eero nuori.”
Kosinnasta ei vironkielinen näyttely kerro, mutta yksitoistavuotiaat ovat perehtyneet taustoihin. He ovat katsoneet edellisenä koulupäivänä Riitta Nelimarkan Seitsemän veljestä -animaation vuodelta 1979. Ojang ja Tuuder muistavat juonen alusta loppuun. Suurimman vaikutuksen teki kumpaankin veljesten kohtaaminen härkien kanssa.
”Pidin osiosta, jossa he taistelivat härkiä vastaan. He pakenivat kiven päälle, ja härät piirittivät heitä. Lopulta he tappoivat härät”, Ojang kertoo.
Tuuder jatkaa:
”Mutta he tappoivat vain siksi, ettei heillä ollut muuta mahdollisuutta pelastua.”
Näyttelykuvassa koirat pakenevat sarvipäiden laumaa. Härät kuolivat, mutta veljekset pelastuivat. Tuuder ja Ojang kertovat vuorotellen, kuinka veljekset raivasivat pellot ja antoivat viljaa korvaukseksi häristä.
”He alkoivat opetella aapista ulkoa, oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan itse kotona”, Tuuder sanoo.
Ojang jatkaa:
”Sitten he palasivat oikeaan kotiinsa, halusivat ryhtyä kunnollisiksi, tavallisiksi ihmisiksi, menivät naimisiin ja tekivät töitä.”
Kertomus Jukolan seitsemästä veljeksestä tunnetaan Virossa paremmin kuin muualla ulkomailla. Vanhempi, yli 45-vuotiaiden sukupolvi muistaa suomalaisklassikon neuvostoaikaisten kirjallisuuden oppituntien pakollisena luettavana. Vironnos vuodelta 1924 on ollut suosittu, mutta uusi käännös ilmestyi 2005. Myös uusia teatterisovituksia on 2000-luvulta.
Koululaiset saattavat yhä saada luettavakseen Seitsemän veljestä, sillä kirjallisuus on erillinen, pakollinen oppiaine.
Kun Jukolan veljekset kärvistelivät lukkarin lukutunneilla saadakseen luvan mennä naimisiin, monet Viron lapset opettelevat lukemaan sujuvasti kuusivuotiaina selvitäkseen hyvämaineisen koulun pääsykokeissa.
Kansainvälisissä vertailuissa Viron koululaisten lukutaito on huipputasoa. Uusimmassa, 2019 julkaistussa Pisa-tutkimuksessa Viron yhdeksäsluokkalaiset saivat parhaat pisteet lukutaidossa. Lähes yhtä hyvin pärjäsivät Japani ja Suomi.
Seitsemän veljeksen ilmestymisen 150-vuotisjuhlavuotta oli tarkoitus viettää Virossa laajasti, mutta monet suunnitelmat kaatuivat koronan vuoksi. Tähän hätään ilmestyivät koiraveljekset lokakuussa.
”Näyttely on hyvä idea, koska siinä yhdistyvät Aleksis Kivi ja Mauri Kunnas. Molemmat ovat Virossa suosittuja”, sanoo Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Heinonen.
Mauri Kunnaksen vironkielinen läpimurtoteos oli Joulupukki-kirja 1990 Viron itsenäisyyden palautuksen kynnyksellä. 2010-luvulla Kunnaksen kirjoja on ilmestynyt lähes vuosittain. Uusin, Joulupukin joululoma, Jõuluvana jõulupuhkus, ilmestyi lähes yhtä aikaa suomeksi ja viroksi.
Seitsemän koiraveljestä tuli Viroon ensimmäistä kertaa näyttelyn osana. Kirjaa ei ole vironnettu.
Heinonen arvioi, että virolaiset saattavat pitää Seitsemän veljeksen metsäläisyydestä ja siitä, että sivistys lopulta voittaa. Hän on nähnyt useita koulujen julkaisemia esityksiä aiheesta Youtubessa.
Loon koulun suomenopettaja Ebe Talpsepp arvioi, että nykykoululaisia kiehtoo ennen muuta veljesten toiminnallisuus. Kepposet ja toiminta vetoavat. ”Talon palamista he eivät koe niin traagisena. Pääasia, että on tapahtumaa”, hän sanoo.
Koiraveljesten Viron-kiertueelle tuli dramaattinen loppu, kun näyttelyavajaisten aamuna ilmoitettiin koulujen sulkemisesta seuraavasta viikosta alkaen. Vierailu Loolla lyheni yllättäen kahden päivän pituiseksi. Suomenopettaja Talpsepp oli valmistellut ohjelmaa koko Suomi-viikoksi. Tarkoitus oli alun perin kutsua koolle suomen kielen opettajia ja opiskelijoita ympäri Viroa yli 40 koulusta, joissa opetetaan suomea. Vaikka ohjelmaviikko siirtyi ensin Aleksis Kiven päivästä joulukuulle ja joulukuusta kevääseen, saivat koiraveljekset Viron-kiertueensa kunniakkaaseen päätökseen Loolla.
Viidesluokkalaiset Andres Ojang ja Oskar Tuuder pitävät koiraveljesten tarinaa pääosin todenmukaisena:
”Kaikki, mitä tässä tapahtui, on mahdollista: voi mennä metsään asumaan ja sitten opiskella.”
Teksti ja kuva: Toimittaja Kaja Kunnas
Lapsille suunnatuilla näyttelyillään Päivälehden museo pyrkii edistämään medialukutaitoa ja erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta. Vuoden 2020 lastennäyttely, Seitsemän koiraveljestä – seikkailu Aleksis Kiven tyyliin, oli esillä museossa 1.6.-31.12.
