« Vuosikertomus 2021

Apurahoja myönnettiin yhteensä 1 924 000 euroa (1 562 490 euroa) ja stipendejä 347 158 euroa (290 271 euroa), yhteensä 2 271 158 euroa (1 852 761 euroa). Tuettuja hankkeita oli yhteensä 20 (22), joista stipendit on määritelty yhdeksi hankkeeksi.

Palautuneita tai peruttuja apurahoja sekä apurahojen korjauksia oli 151 188 euroa (118 500 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin apurahoihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.

Apurahoista ilmoitettiin hakijoille henkilökohtaisesti. Apurahansaajat julkaistiin säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös apurahansaajien tutkimusprojektien loppuraportit.

Helsingin Sanomain Säätiö on toimintansa aikana vuosina 2006−2021 jakanut apurahoja ja stipendejä 46 162 230 euroa yhteensä 391 hankkeelle. Toiminnan aikana peruttujen apurahojen yhteissumma on 1 232 687 euroa.

Säätiö siirtyi toimintavuoden aikana kaksivaiheiseen apurahahakuun. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään jättämään korkeintaan kolmesivuinen ideapaperi, jossa hakija esittelee lyhyesti tutkimussuunnitelman, tutkimuksessa käytettävät metodit, tutkimusryhmän ja alustavan budjetin.

Työvaliokunta valitsee ideapapereista lupaavimmat toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen hakemus sisältää yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman, budjetin ja muut keskeiset liitteet.

Kaksivaiheisella haulla säätiö haluaa tehdä apurahaprosessista aiempaa joustavamman ja helpottaa hakijoiden työtä.

Suunnattu haku: Miten media toimii, kun hätä on suuri?

Säätiön vuoden 2021 suunnatussa haussa tutkijoita pyydettiin lähettämään kriisiajan viestintään ja journalismiin liittyviä hakemuksia. Hakuilmoituksessa määriteltiin, että tutkimushankkeet voivat liittyä erilaisiin kriiseihin, onnettomuuksiin, luonnon tai yhteiskuntien yllättäviin myllerryksiin tai muihin poikkeustilanteisiin.

Haku oli kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen ideapapereiden perusteella jatkoon valittiin viisi lupaavinta hanketta. Jatkoon valitut haastateltiin, ja he saivat tukea toisen vaiheen hakemuksen tekoon. Syyskuussa hallitus myönsi rahoituksen neljälle hankkeelle:

Professori Jaana Hujasen johtama hanke Koronapandemia ja kriisitiedon ekosysteemi sai 196 000 euron rahoituksen. Hanke toteutetaan Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä.

Helsingin yliopistossa tehtävä tutkimus Ymmärrettävää, yhteisöllistä ja yhdenvertaista? Selkokielisen journalismin ja viestinnän saavutettavuus koronapandemian aikana sai 190 000 euron rahoituksen. Hanketta johtaa FT Mikko T. Virtanen.

Helsingin yliopistossa VTT Antti Gronowin johdolla tehtävälle tutkimukselle Poliittiset kriisit ja polarisaatio: uutismedian rooli päällekkäisissä mielipideverkostoissa myönnettiin 175 000 euron rahoitus.

Kriisiviestinnän vaikutus kansalaisten riskikäsityksiin ja poliittiseen luottamukseen sekamuotoisessa mediaympäristössä -hanke sai 100 000 euron rahoituksen. Tutkimus tehdään Turun yliopistossa, ja sitä johtaa yliopiston lehtori Aki Koivula.

Sananvapaushankkeet

Säätiö jatkoi yhteistyötä Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPl) kanssa. Vuoden 2021 aikana kaksi suomalaisopiskelijaa työskenteli puolen vuoden ajan säätiön tuella IPI:n pääkonttorissa Itävallan Wienissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tarjota nuorille viestintäalan opiskelijoille mahdollisuus perehtyä eri maiden lehdistönvapaustilanteeseen. Vuodesta 2017 alkaneen yhteistyön aikana yhteensä kahdeksan suomalaisopiskelijaa on työskennellyt IPI:ssä.

Säätiö jatkoi UNESCON kansainvälistä Guillermo Cano -lehdistönvapauspalkinnon tukemista. Vuoden 2021 palkinto myönnettiin filippiiniläiselle toimittajalle ja Rappler-uutissivuston perustajalle Maria Ressalle. Palkinnon suuruus on 25 000 USD. Säätiö on tukenut palkintoa vuodesta 2013.

Unkarilaistoimittajien työharjoitteluohjelmaa riippumattomassa Telex-verkkolehdessä tuettiin 28 000 euron apurahalla.

Muut apurahat

Säätiö juhlisti suomalaisen lehdistön 250-vuotisjuhlavuotta myöntämällä Kansalliskirjastolle 280 000 euron apurahan Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien lehtiaineistojen digitointiin. Digitointi kattaa lehdet 1940-luvun puolivälistä vuoden 1979 loppuun. Digitoitu aineisto avataan tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön maksutta digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa.

Suuria, yli 100 000 euron tutkimusapurahoja myönnettiin neljä: Turun yliopistossa dosentti Hanna Ylöstalon johtama Numeroiden voima: Tiedon kvantifiointi hallinnan muotona politiikassa ja politiikan uutisoinnissa -hanke sai 190 000 euron apurahan ja Vaasan yliopistossa professori Tanja Sihvosen johtama Lyhytvideot nuorten uutislähteenä -hanke 145 000 euron apurahan. Apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lambergin johdolla Jyväskylän yliopistossa tehtävä Mediakieltäytyjät: tutkimus sosiaalisen median ei-käyttäjien osallisuudesta ja toimijuudesta julkisuuksissa sai 120 000 euron apurahan ja niin ikään Jyväskylän yliopistossa tehtävä, apulaisprofessori Marko Siitosen johtama Maahanmuuttajaperheet uutisten ja median kuluttajina -tutkimus sai 110 000 euron apurahan. 100 000 euron apuraha myönnettiin FT Reetta Hänniselle Suomen ensimmäisen naistoimittajan, Päivälehdessä työskennelleen Tekla Hultinin (tutkimukseen perustuvan) elämäkerran kirjoittamiseen.

Toimintavuoden aikana säätiö myönsi Tampereen yliopistolle 59 000 euron apurahan datajournalismin koulutusohjelman perustamiseen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaan.

Datajournalismia ei Suomessa ole aiemmin tässä laajuudessa opetettu, ja tarve koulutukselle on ollut ilmeinen.

Lisäksi säätiö myönsi rahoitusta seitsemällä muulle hankkeelle.

Kilpailut ja palkinnot

Säätiön yhdessä Suomen Punaisen Ristin, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin ja Journalistiliiton kanssa perustama Kehitysjournalismin palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Kilpailun teemana oli globaali muuttoliike ja siirtolaisuus. 3 000 euron palkinto myönnettiin tammikuussa Taina Tervoselle Image-lehdessä ilmestyneestä jutusta Kadonneiden laiva.

Uutisraivaaja-innovaatiokilpailu järjestettiin kuudennen kerran. Kilpailussa haettiin yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia journalistisia projekteja, jotka soveltavat uusia teknologioita. Aiempien kertojen tapaan kilpailun tavoite oli uudistaa journalismia ja tiedonvälitystä sekä löytää uusia tapoja tehdä journalismia. Rahaa kilpailuun säätiö oli varannut 250 000 euroa siten, että enimmäisrahoitus yhtä projektia varten oli enintään 30 000 euroa.

Rahoitus myönnettiin viidelle hankkeelle:

Tarinallisia, virtuaalisia kiertokäyntejä arkkitehtuurikohteisiin järjestävälle archi.toursille, valeuutisia uudella tavalla käsittelevälle Project Cavernalle, algoritmien toimintaa ja vastuullisuutta tutkivalle Long Playn algoritmitoimitukselle, Mono No Aware -hankkeelle, jossa tehtiin virtuaalitodellisuudessa koettava dokumenttielokuva Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden tyhjentämistä kylistä ja kaupungeista sekä 4minread Lahti – Uuden ajan paikallismedialle, jonka pilottihankkeessa perustettiin Lahden talousalueelle uusi digitaalinen, uutiskirjemuotoinen paikallismedia. Rahoituksen saaneet toimijat raportoivat hankkeidensa etenemisestä Uutisraivaaja-blogissa.

Loppuvuodesta säätiö perusti journalistisen kirjoittamisen Ilkka Malmberg -palkinnon. Palkinto myönnetään journalistina työskentelevälle kirjoittajalle, joka on teksteissään osoittanut erityistä taitoa ja ymmärrystä hyvään suomen kieleen ja kirjoittamiseen. Vuosittain myönnettävän palkinnon suuruus on 10 000 euroa, ja se myönnetään ensimmäisen kerran syksyllä 2022.