Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff
Kevään viimeisessä MediaMaanantai-illassa keskusteltiin rikoksista, niiden uutisoinnista ja rikoksiin ja väkivaltaan liittyvistä peloista. Illan alustajina olivat kriminologian professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta, ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista ja oikeustoimittaja Susanna Reinhoth Helsingin Sanomista.
Vaikka väkivaltarikosten määrä maassamme on vähentynyt ja on tällä hetkellä modernin tilastointihistorian matalin, pelko rikoksia kohtaan ei vähene. Naiset pelkäävät miehiä enemmän ja eniten he pelkäävät tuntemattomia henkilöitä. Susanna Reinboth huomautti, että tilastojen valossa miesten tulisi pelätä naisia enemmän – he kun joutuvat väkivallan kohteeksi naisia useammin. Reinboth myös pohti fiktiivisten rikossarjojen vaikutusta pelon tunteeseen ja piti niitä mahdollisesti suurempana syynä pelkoon kuin oikeista rikoksista raportointia. Hän myös peräänkuulutti yhteiskuntaan laajempaa keskustelua poliisin ja median suhteista.
Pelko on kuitenkin todellinen tunne eikä sen kokemusta tule aliarvioida, totesi professori Janne Kivivuori. Kivivuori on työryhmineen aloittamassa Helsingin Sanomain Säätiön tuella tutkimusta kansalaisten väkivallan kokemuksesta ja siitä, mistä he saavat tietonsa rikoksista. Sosiaalinen media on noussut merkittäväksi tiedontuottajaksi, ja siellä leviävät kuvaukset yksittäisistä väkivaltatapauksista voivat herättää voimakastakin pelkoa.
Ylikomisario Jari Taponen totesi, että viranomaistiedotus rikoksista on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana ja näin kansalaiset saavat entistä enemmän tietoa rikoksista. Esiin on noussut myös uusia pelonaiheita kuten terrorismi.
Kysymykseen, ketä pitäisi pelätä, antoi oman vastauksensa Ilta-Sanomien pitkäaikainen, eläkkeellä oleva rikostoimittaja Hannes Markkula: itsetuhoisia ihmisiä, jotka vievät mukanaan muita esimerkiksi ajamalla liikenteessä päin vastaantulevia sekä nuoria, juopuneita naisia, joiden tekemät rikokset ovat kasvussa.
