Päivälehden museolla järjestettiin maanantaina 19.3. Totuudenjälkeinen aika – nyt -seminaari.

Keväällä 2017 Helsingin Sanomain Säätiön hallitus myönsi rahoituksen kymmenelle hankkeelle, joissa totuudenjälkeinen aika -teemaa lähestytään tutkimuksen, journalismin ja mediakritiikin keinoin.

Maanantaisessa seminaarissa kuultiin kolmen hankkeen kuulumisia. Lisäksi toimittaja Johanna Vehkoon vetämässä paneelissa keskusteltiin totuudenjälkeisestä ajasta laajemmin.

Seminaarin aluksi toimitusjohtaja Taru Tujunen Ellun Kanoista tarkasteli, mitä politiikassa tapahtuu totuudenjälkeisessä ajassa. Tujusen mukaan niin politiikassa kuin muillakin perinteisillä aloilla ollaan suuren muutoksen äärellä: Olemme siirtyneet auktoriteetti- ja instituutioyhteiskunnasta vertaisyhteiskuntaan. Kärkipoliitikot eivät enää aseta keskustelujen agendaa. Sitä eivät tee myöskään perinteiset mediat, joiden rinnalle noussut sosiaalinen media on yhä merkittävämpi tekijä.

Dosentti, yliopisto-opettaja Arttu Saarinen Turun yliopistosta esitteli hanketta: Poliittiset kuplat ja media. Saarisen mukaan poliittinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on korkeampaa niillä, joilla on ”äärimmäiset” poliittiset mielipiteet. Ihmiset käyttävät myös edelleen monipuolisia lähteitä etsiessään tietoa, ei eletä vain kuplissa. Perinteiseen mediaan luotetaan.

Tutkija Janne Kauttonen Laurea-ammattikorkeakoulun NeuroLabista esitteli hanketta, jossa tekoälyä käytetään viestin luotettavuuden arvioijana. Mallien ennusteet ovat tilastollisesti päteviä ja yksinkertaiset mallit ovat parhaita.

Dosentti Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista esitteli työryhmänsä kirjaprojektia: Totuudenjälkeinen aika. Kirjaprojektia varten on haastateltu 14 median, viestintätoimistojen ja virkamieskunnan edustajaa. Vihma puhui alustuksessaan siitä, miten media selviää polarisaation ja paskapuheen aikana. Valeuutiset ja paskapuhe on viihdyttävää ja vetoaa ihmisiin. Paskapuhetta (bullshitting) käytetään perinteisemmän, harkitun poliittisen valehtelun sijaan.