Syksyn ensimmäisen MediaMaanantain aiheena 11.9. oli lasten ja nuorten mediankäyttö. Media on kaikkialla, sanoi paneeliin osallistunut lukiolainen Amanda Kelo. Media-aineistoja käytetään monien kouluaineiden opetuksessa. Opetuksen tukena käytetään myös useita some-kanavia.

Pelaaminen on edelleen enemmän poikien kuin tyttöjen harrastus, totesi nuorten pelaamisesta väitöskirjaa valmisteleva Mikko Meriläinen. Vanhemmat kantavat Meriläisen mielestä turhankin suurta huolta pelaamisesta. Pelaaminen tarjoaa nuorelle iloa sekä yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita.

Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari kertoi tutkimustuloksia juuri päättyneestä, vuonna 2007 alkaneesta pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksessa seurattiin osin samojen lasten ja nuorten mediankäyttötapoja.  Tutkimuksesta kävi ilmi, että perheissä tilataan vuosi vuodelta yhä vähemmän lehtiä. Nuoret kuitenkin lukevat edelleen paljon, lukeminen on vain siirtynyt verkkoon. Nuoret etsivät ennen kaikkea viihdettä ja hauskoja sisältöjä.

Koska lapset joka tapauksessa kuulevat ikäviäkin uutisia, asioita on parempi selittää selkeästi ja lapsille sopivalla tavalla, perusteli tuottaja Fanny Fröman Helsingin Sanomien päätöstä käynnistää lapsille suunnatut uutiset. Lasten uutisten tarkoituksena on myös toimia keskustelunavaajana kodeissa ja kouluissa.

Myös termi diginatiivi herätti keskustelua. Digiaikaan syntyneiden lasten ja nuorten välillä on suuria eroja esimerkiksi erilaisten tietokoneohjelmien käyttämisessä ja sisältöjen tuottamisen taidoissa.  Mikko Meriläinen vertasikin diginatiivi-sanaa ”autonatiiviin”: autonatiivi osaa kyllä ajaa autoa, mutta harva osaa korjata moottoriin tulleen vian.