Miltä näyttää suomalainen sananvapaus toimittajien silmin? Tampereen yliopistossa valmistunut aihetta käsittelevä kirja ja siihen liittynyt paneeli puhutti runsasta seminaariyleisöä Päivälehden museossa maanantaina 24.3.

Journalistin vapaus -kirjaan on koottu neljä Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa tehtyä tuoretta tutkimusta. Tutkimuksissa käsitellään sananvapauden näkökulmasta esimerkiksi nuorten toimittajien asemaa, toimittajien roolia sosiaalisessa mediassa ja journalistisen työyhteisön johtamista.

Tutkija Anu Kantolan johtamassa paneelissa keskustelijoina olivat vierailijaprofessori Elina Grundström Tampereen yliopistosta, Ylen politiikan toimituksen esimies Pekka Ervasti, toimittaja Emilia Kukkala Kansan Uutisista sekä Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Keskustelussa pohdittiin mm. sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun vaikutuksia journalistin työhön, toimituksellisten resurssien ja johtamisen merkitystä journalistiseen vapauteen ja toimittajien rohkeutta – tai sen puutetta – tarttua isoihin skuuppeihin.

Mielipiteellisen aineiston ja kolumnien määrä on medioissa lisääntynyt, totesi Elina Grundström. Ongelma on monesti vain se, että jutut usein käsittelevät samoja aiheita.

Kaius Niemi piti tärkeänä sitä, että toimituksissa on erilaisia ja eri tavoin ajattelevia toimittajia. Vain näin voidaan varmistaa, että yleisö saa yhteiskunnasta ja sen tapahtumista mahdollisimman monipuolisen kuvan oman mielipiteensä muodostamista varten.

Toimittajilla on halu käyttää sananvapauttaan ja vaikuttaa asioihin. Pekka Ervastin mukaan toimittajan ammatti on edelleen kutsumusammatti. Saman havainnon oli tehnyt uusia toimittajia kouluttava Grundström.

Twitter: #journalistinvapaus