Marraskuun 16. päivänä tulee kuluneeksi 130 vuotta Helsingin Sanomien edeltäjän, Päivälehden, ensimmäisen näytenumeron ilmestymisestä. Juhlavuoden kunniaksi Päivälehden museossa julkistettiin 21. lokakuuta lehden historiateos Suomen suurin. Helsingin Sanomat 1889−2019. Sen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen sekä yliopiston historiantutkijat Aleksi Mainio ja Reetta Hänninen.

Nimensä mukaisesti Suomen suurin kertoo siitä, kuinka Helsingin Sanomista vuosien saatossa tuli Suomen suurin sanomalehti uutisten välittäjänä ja ilmoitusvälineenä.

”Aika ajoin lehti horjui uskossaan, mutta nyt kaiken jälkeen voi sanoa, että vaikeina aikoina se puolusti voimalla tasavaltaa, demokratiaa, sananvapautta, vapaamielisyyttä ja markkinataloutta”, totesi Helsingin Sanomien emerituspäätoimittaja Janne Virkkunen avauspuheessaan.

Kirjoittajien mukaan teos pyrkii tuomaan esille nimenomaan sitä valmiin lehden takana olevaa arvoituksellista maailmaa, mitä lehden lukijat eivät näe. Kirja tarkastelee lehden historiaa teemoittain muun muassa journalismin, politiikan ja liiketoiminnan näkökulmista.

Koska sanomalehti on merkittävä toimija, sen käyttämää valtaa – sananvaltaa – pitää ehdottomasti tutkia, kirjoittajat korostivat. Päivälehden arkistosta löytyneiden uusien aineistojen ansiosta tuoreessa teoksessa pystytään avaamaan entistä laajempia näkökulmia muun muassa Helsingin Sanomien EU-linjaan ja Nato-suhteeseen. Uutta tietoa on saatu myös lehden siirtymisestä internetaikaan. Tutkijoiden keskeisenä tutkimuslähteenä ovat olleet Päivälehden arkiston historiahaastattelut.

Suomen suurin on Helsingin yliopiston lehtihistoriallisen tutkimushankkeen viides teos. Hanke käynnistyi vuonna 2012, kun Helsingin Sanomain Säätiö myönsi sille 1,5 miljoonan euron apurahan. Vuonna 2014 ilmestyi projektin ensimmäinen julkaisu, Antti Blåfieldin Loistavat Erkot – Patruunat ja heidän päätoimittajansa. Niklas Jensen-Eriksenin ja Elina Kuorelahden Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016 valmistui 2017. Kolmantena julkaistiin Aleksi Mainion Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa (2018). Syyskuussa 2019 ilmestyi hankkeen neljäs teos, Reetta Hännisen väitöskirja Kevyt ja pirteä kynä. Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana. Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma toimi hankkeen vetäjänä vuoteen 2018 asti.

Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.

Teksti: Kirsi Kolari l Kuvat: Ida Pimenoff