Päivälehden museossa esiteltiin 22. marraskuuta kahden koronapandemian viestintää tutkineen hankkeen keskeisimpiä havaintoja. Molemmat Helsingin yliopiston hankkeet saivat Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksen syksyllä 2020.
Dosentti ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksosen johtamassa UnCoCo – Vaihtoehtoiset viestijät koronakriisissä -hankkeessa tarkasteltiin, miten koronapandemiaan liittyvä informaatio ja tarinat kiertävät ja kehystyvät vaihtoehtoisten, epätyypillisten viestijöiden verkostoissa. Hanke käytti aineistonaan sosiaalisen median keskustelualustoja ja se hyödynsi myös digitaalisen yhteiskuntatieteen ja kieliteknologian menetelmiä. Säätiö tuki hanketta 99 000 euron suuruisella apurahalla.
Professori Esa Väliverrosen johtamassa Koronakriisin julkinen dynamiikka -hankkeessa selvitettiin, miten suomalaiset ja asiantuntijat arvioivat koronapandemiaa koskevaa viestintää ja uutismedian toimintaa kriisissä. Tutkimuksen keskeisenä teemana oli kansalaisten luottamus eri toimijoihin. Lisäksi hankkeessa haastateltiin keskeisiä koronakriisin käsittelyyn osallistuneita asiantuntijoita, viranomaisia ja toimittaja. Myös koronasta käyty Twitter-keskustelu oli tutkimuksen kohteena. Hankkeen saama apuraha oli 98 000 euroa.
Kuten Laaksonen ja Väliverronen työryhmineen tiivistivät, koronapandemian viestintä oli kokonaisuudessaan monimuotoista ja haastavaa. Korona-aiheesta viestineet viranomaiset, toimittajat, tutkijat ja somevaikuttajat hyödynsivät eri keinoja, mutta tavoitteena kaikilla oli yhteisen ymmärryksen lisääminen.
Koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 mediajulkisuudessa vallitsi yksiääninen kriisimoodi: kansalaiset hakeutuivat perinteisten medioiden pariin, ja kritiikkiä esitettiin lähinnä sosiaalisessa mediassa. Vähitellen uutismediat alkoivat nostaa esiin myös asiantuntijoiden erimielisyyttä. Jännitteitä esiintyi niin eri tahojen välillä kuin yksittäisen ammattikunnan sisällä.
Tutkimuksissa selvisi, että suomalaisista selvä enemmistö tuki maan virallisia koronatoimia. Myös kansalaisten luottamus uutismedioihin säilyi jokseenkin muuttumattomana.
Salla-Maaria Laaksosen johdattelemassa paneelissa koronajulkisuudesta keskustelivat toimittaja Robert Sundman, Helsingin yliopiston dosentti Mikael Niku, sosiaalisen median ammattilainen Jenni Rotonen ja tutkimusprofessori, THL:n hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen. Koronaviestinnässä panelisteja yllättivät muun muassa viestinnän nopeus ja viestintäkanavien hankalasti hallittava informaatiomassa. Sosiaalisessa mediassa korostuivat rajut vastakkainasettelut, vahva leimaamisen kulttuuri ja disinformaation määrä; esimerkiksi Mika Salminen myönsi vähentäneensä Twitterin käyttöä näiden seikkojen vuoksi.
Tärkeänä panelistit pitivät myös sitä, että koronakeskusteluissa ei suljettu korvia eriäänisyydeltä. Kiitosta saivat muun muassa viranomaisten viikoittaiset tiedotustilaisuudet, jotka täyttivät niin toimittajien kuin kansalaistenkin tiedontarpeen. Korona-ajan viestinnän uutta ilmiötä, someyhteistyötä, panelistit pitivät pääosin onnistuneena.
UnCoCo -Vaihtoehtoiset viestijät koronakriisissä
Koronakriisin julkinen dynamiikka
Päätösseminaarissa esitettyjen tulosten tiivistelmät
Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat: Ida Pimenoff
