VTT Liina Puustinen, Tampereen yliopisto.

Professori Janne Seppänen, päätoimittaja Arja Alho, lehtikuvaaja Sami Kero, tutkija Liina Puustinen ja professori Merja Salo.

Valokuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön ja Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön järjestämä Luottamuksen kuva –seminaari pidettiin maanantaina 25. lokakuuta 2010 Päivälehden museossa. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten suhdetta uutiskuviin.

Professori Janne Seppänen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta puhui pulmallisesta luottamuksesta. Hänen mukaansa luottamus on ristiriitainen ja moniulotteinen asia ja ei-kielellinen ilmiö. VTT Liina Puustinen Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksiköstä esitteli itse tutkimusta. Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen aiheeseen: millainen luottamus lukijoilla on uutiskuviin,  missä määrin hyväksytään kuvien käsittely ja kolmanneksi käsiteltiin ihmisten visuaalista lukutaitoa.

Puustinen totesi, ettei ole merkittävää eroa luottamuksessa liittyen verkossa julkaistuihin ja painetun lehden kuviin. Kiinnostava havainto Puustisen mielestä kuitenkin oli, että lukijoitten omilla kuvilla on autenttisuuden leima ja niihin luotetaan jopa enemmän kuin ammattilaisten ottamiin kuviin. Johtopäätöksissään Puustinen kertoo, että luottamus ja epäluottamus limittäytyvät hienovaraisesti toisiinsa. Yleisintä kuitenkin on hiljainen luottamus. Tutkimuksen mukaan lukijat ovat sallivampia kuvankäsittelyn kohdalla kuin ammattilaiset.

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alhoa ja Helsingin Sanomien lehtikuvaaja Sami Keroa oli pyydetty kommentoimaan tutkimusta. Päätoimittaja Arja Alho piti tutkimuksen hyvänä puolena sitä, että siinä pohdittiin monipuolisesti luottamuksen eri ulottuvuuksia. Hän totesi, että luottamus kuviin on myös tunnekysymys ja että tunteiden journalismi on lisääntynyt. Alhon mielestä todellisuus, jota uutiskuva välittää, on oltava autenttinen. Lehtikuvaaja Sami Kero kommentoi käytännön kuvaajan näkökulmasta. Hän totesi, että keskustelluin ja pulmallisin asia liittyy kuvien autenttisuuteen. Kuvan tarkoitus on välittää todellisuutta. Hän korosti, että manipulaatiolla ja kuvankäsittelyllä on selvä ero – kuvankäsittelyllä tarkoitetaan nimenomaan kuvan saattamista painokuntoon – manipulaatiossa kajotaan taas itse kuvan sisältöön.

Paikalla oli yli neljäkymmentä tutkijoiden ja median edustajaa. Yleisön, tutkijoiden ja kommentaattoreiden välille syntyi vilkas ja mielenkiintoinen keskustelu, jota johti professori Merja Salo Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta.

Tutkimusraportti löytyy verkkojulkaisuna tästä linkistä.