Teksti: Anna-Mari Hänninen | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff
Miksi mediassa on jatkuvasti juttuja hyvinvoinnista ja terveystutkimuksista? Miten kuluttaja voi tietää, onko terveyttä lupaava tuote parempi kuin toinen? Kuka määrittää, mitä on hyvinvointi? Onko paras kuunnella tutkijaa, valmentajaa vai sittenkin elämänsä onnellisesti muuttanutta yksilöä – kokemusasiantuntijaa?
Muun muassa näistä teemoista keskusteltiin maanantaina 29.10. Päivälehden museolla, kun syksyn ensimmäisessä MediaMaanantaina-illassa aiheena oli Huomio hyvinvointiin. Keskustelijoiden tausta ilmensi, kuinka monimuotoisella kentällä puhetta terveydestä tällä hetkellä käydään: lääkäri ja tietokirjailija Olli Sovijärvi avasi biohakkeroinnin maailmaa, elämäntapamuutosekspertti Tomi Kokko pohti ihmisten kasvanutta ravintotietoisuutta, ”lihavuustutkijana” tunnettu Hannele Harjunen toi terveyskeskusteluun yhteiskunnallista näkökulmaa ja Iltalehden terveystoimittaja Heljä Salonen pohti median roolia kaiken tiedon keskellä.
Keskustelua vetänyt Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi onnistui kiteyttämään, miksi keskustelu terveydestä tuntuu niin monesti olevan täynnä tunnetta ja intohimoja.
”Jokainen ihminen on mieluummin terve kuin sairas. Mutta käsityksemme siitä, mitä on terve, terveys ja terveellinen elämä, vaihtelee hyvin paljon.”
Samoin hyvinvointiin ja terveyteen liittyy tiiviisti myös raha.
”Toimittajan kuuluu epäillä työkseen”
Tänään lehti voi kertoa, että kahvi on hyväksi terveydelle, mutta huomenna uusi tutkimus kehottaakin jo välttämään sitä. Samoin esimerkiksi punaviinin, maidon ja kookosöljyn terveysvaikutuksista liikkuu tiheässä ristiriitaista tietoa. Mikä on toimittajan vastuu uuden tiedon käsittelyssä?
”Toimittajana minä en ole se, joka on villinä ryntäämässä uusien asioiden kimppuun, vaan olen se, joka epäilee työkseen. Kun näen jonkin uuden asian liittyen hyvinvointiin tai terveyteen, kysyn: onko asia varmasti näin, mihin se liittyy ja mitä tästä seuraa”, sanoo terveystoimittaja Heljä Salonen.
Hänen mukaansa journalistisen median pitäisi olla paikka, josta löytyy oikeaa ja tutkittua – ja aina myös jollain tavoin suhteutettua tietoa.
”Faktojen löytäminen näissä asioissa ei ole ihan yksinkertaista, mutta se on mahdollista.”
Tietokirjailija Olli Sovijärvi ja valmentaja Tomi Kokko kertoivat, että kun tietoa terveydestä tulee niin perinteisestä kuin sosiaalisesta mediasta, he ovat vähentäneet esimerkiksi uutisten katsomista. Sen sijaan he lukevat tiedot tutkimuksista mieluiten alkuperäislähteistä.
Marraskuuhun mahtuu kaksi MediaMaanantaita
Helsingin Sanomain Säätiön MediaMaanantai-tilaisuudet jatkuvat jo vajaan kahden viikon päästä 12.11. Tuolloin on luvassa keskustelu kirjallisuuspalkinnoista ja julkisesta keskustelusta – keskellä kiivainta kirjallisuussyksyä.
Myös maanantaina 26.11. aihe on mitä ajankohtaisin: ilmastonmuutos ja media. Tarkemmin syksyn MediaMaanantai-keskustelujen ohjelmaan voi tutustua täällä.
Tervetuloa paikan päälle kuuntelemaan ja keskustelemaan! Päivälehden museolla kello 17–19 järjestettävät tilaisuudet ovat kaikille avoimia.
MediaMaanantai on säätiön keskustelusarja mediasta, journalismista ja sananvapaudesta.
