Mikä on Julkisen sanan neuvoston rooli.

Valokuvat ja videot: Ida Pimenoff

MediaMaanantai-keskustelusarjan kuudennessa illassa keskusteltiin Julkisen sanan neuvostosta: mitä se tekee, keitä siihen kuuluu, mitä neuvoston langettava päätös tarkoittaa – ja miksi kaikki mediat eivät halua neuvostoon kuulua?

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström aloitti illan kertomalla neuvoston työstä ja toimintatavoista.

Hän kertoi mm. että neuvostolle tulevien kanteluiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina.

Nyt neuvostoon tulee noin 40 kantelua kuukaudessa, joista käsittelyyn päätyy vajaat 10. Lähes puolet käsittelyyn tulevista saa neuvostolta langettavan päätöksen. ”Kun media sääntelee itse itseään, ei valtiolla ole kiusausta säädellä mediaa”, sanoi Grundström.

Paula Paloranta, Julkisen sanan neuvoston yleisöä edustava jäsen, pohti neuvoston tekemiä päätöksiä mm. ihmisarvon ja lasten suojelun näkökulmasta. Lisäksi hän esitteli muutamia neuvoston langettavan päätöksen saaneita juttuja.

Illan kolmas keskustelija oli Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila. Lehti ei kuulu Julkisen sanan neuvostoon. Neuvostoon kuulumattomuutta Turkkila perusteli sillä, että hänen mukaansa puoluelehti ei edusta riippumatonta mediaa eikä hän itse ole vapaa journalisti. Turkkila kuitenkin myönsi JSN:n ohjeissa olevan paljon hyvää.

Illan keskustelua johdatteli viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.