Tutkija Pasi Kivioja esittelee tutkimustaan. Kuva: Marja Airio		Eturivissä panelistit lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja, Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala sekä yliasiamies Heleena Savela. Lehdistöneuvos Seppo Kievari sekä vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen. Kuva: Marja Airio
Ilta-Sanomien uutispäällikkö Hannes Markkula, Suomen Kuvalehden uutispäällikkö Pekka Ervasti, Ilta-Sanomien toimittaja Sanna Ukkola. Kuva: Marja Airio		Yliasiamies Heleena Savela, johtaja Pentti Raittila, Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö ja tutkija Pasi Kivioja. Kuva: Marja Airio

Helsingin Sanomain Säätiö järjesti Päivälehden museolla seminaarin 29. syyskuuta, jossa julkaistiin YTM, toimittaja Pasi Kiviojan tutkimus: ”Iltapäivälehdet mediakentän ja yhteiskunnan muutoksessa ”.

”Tutkimus on kolmas säätiön rahoittama iltapäivälehtitutkimus. Edellisissä tutkimuksissa on paneuduttu iltapäivälehtien lööppeihin. Kaksi vuotta sitten keväällä 2006 käytiin iltapäivälehdistä ja erityisesti niiden lööpeistä julkista keskustelua, jossa lööppien väitettiin väkivaltaistuneen ja olevan erityisesti haitaksi lapsille. Keskustelu lööpeistä ja niiden asemasta on yhä ajankohtainen”, kertoi Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Heleena Savela avauspuheessaan.

”Tänään esiteltävässä tutkimuksessa lööppitutkimuksen tulokset liitetään laajempaan iltapäivälehtien analyysiin ja yleisempään tutkimukselliseen viitekehykseen. Tutkimuksen aineistona on käytetty sekä Ilta-Sanomien että Iltalehden sisältöjä. Tämän vuoksi tutkimus on myös merkittävä, sillä iltapäivälehtien sisältöä näin laajassa mittakaavassa ei ole juuri tutkittu”, Savela sanoi. Pasi Kiviojan tutkimus käsittelee iltapäivälehtien muutosta kolmena vuosikymmenenä. ”Verkkouutisoinnin lisääntyminen pakottaa iltapäivälehdet etsimään uusia aihepiirejä”, Kivioja sanoi.

Tutkimuksessa analysoitiin iltapäivälehtien muutosta suhteessa muun median ja yhteiskunnan muutokseen vuosina 1985–2007. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin politiikan journalismin ja rikosjournalismin muutoksia sekä pohjoismaisten iltapäivälehtien viihdejournalismin ominaispiirteitä. Aineistoina käytettiin iltapäivälehtien lisäksi Helsingin Sanomia, Keskisuomalaista, Apu-lehteä ja Suomen Kuvalehteä sekä pohjoismaisia iltapäivälehtiä.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja ja Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala sekä lapsiasiavaltuutettuMaria Kaisa Aula kommentoivat tutkimusta. Sadeoja nosti tutkimuksen keskeisiksi teemoiksi verkon merkityksen kasvun, perhesurmien käsittelyn ja politiikan journalismin muutoksen. Sadeoja totesi, että toisin kuin yleisesti ajatellaan, iltapäivälehdet käsittelevät edelleenkin vain harvojen poliitikkojen yksityiselämää.  ”Näistäkin poliitikoista suurin osa on itse halunnut tuonut yksityiselämänsä julkisuuteen”, hän sanoi. Maria Kaisa Aulan mukaan poliitikkojen ja median suhde on muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana. Lisäksi hän näki, että myös yleisö on aktivoitunut entistä avoimemmin kritisoimaan toimittajien työtä.

Tilaisuudessa oli 80 osallistujaa, jotka olivat eri tiedotusvälineiden, yliopistojen ja tutkimuksen rahoittajien edustajia.