Helsingin Sanomien 130-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetyn Pöytäkirjojen ulkopuolelta III -kirjoituskilpailun voittajat palkittiin Päivälehden museossa 11. marraskuuta.
Sanoma Media Finland Oy:n entisille ja nykyisille työntekijöille suunnattuun kirjoituskilpailuun tuli tekstejä yhteensä 46 kirjoittajalta. Aikaisemmin kilpailu on järjestetty vuonna 2009 Helsingin Sanomien täyttäessä 120 vuotta ja vuonna 2014 lehden 125-vuotisjuhlan yhteydessä.
Kilpailun tuomaristo totesi tämänvuotisten kirjoitusten tarjoavan paljon uutta muistitietoa Sanoman historiasta ja myös monista sellaisista ammattikunnista, joista ei ole aikaisemmissa kirjoituskilpailuissa kirjoitettu. Kolmen parhaan kirjoituksen valintaa tuomaristo luonnehti äärimmäisen vaikeaksi. Palkinto päätettiinkin antaa kolmen sijaan neljälle kirjoittajalle.
Ensimmäisen palkinnon, 5 000 euroa, sai Jarmo Aaltonen kirjoituksestaan Lahti–Mikkeli: all night long. Tuomaristo perusteli valintaansa seuraavasti: ”Kirjoitus on tarkka silminnäkijäkuvaus vuoden 1986 panttivankidraamasta. Lahden aluetoimituksen kesätoimittaja tempaistaan hoitamaan yhtä maamme lähihistorian suurinta uutistapahtumaa ja jälkikäteen hän joutuu vielä raastuvanoikeuteen todistamaan tapahtumien kulkua. Ilmaan jää kysymys: Mitä Mikkelissä oikein tapahtui?”
Toisen palkinnon, 3 000 euroa, sai Heimo Liljenbäck kirjoituksestaan Penkillä telemannin – Hempan runoilua Oulun myyntitoimistosta. Tuomariston perustelut ovat: ”Kirjoitus antaa uutta tietoa yhdestä lehtitalon keskeisestä osasta, puhelinmyynnistä. Se kuvaa elävästi Oulun puhelinmyyjien työyhteisöä. Humoristinen kuvaus traagisistakin tapahtumista.”
Kolmas palkinto jaettiin kahdelle kirjoittajalle – 1 000 euroa kummallekin. Palkinnon sai Taina Lehtonen kirjoituksestaan Se oli silloin ennen… ja Heikki Kotilainen kirjoituksestaan Seitsemän kertomusta – mieleen jääneitä vaiheita työskentelystä Lehtikuva Oy:ssä Patricia Seppälän aikaan. Tuomaristo perusteli valintojaan näin: ”Taina Lehtosen kirjoitus valottaa siinä kuvattujen henkilöiden kautta Sanoman vaiheita ja talon henkeä pitkältä ajalta, aina 1900-luvun alusta asti. Lisäksi se kuvaa kiinnostavasti aikaa, jolloin konttoristit alkoivat järjestäytyä ammattikuntana. Heikki Kotilaisen kertomukset taas syventävät kuvaa yrityksestä ja valokuvaajan työstä. Kirjoituksista käy hyvin ilmi Patricia Seppälän vaikutusvalta kuvatoimistojen maailmassa sekä se huolenpito, jota Seppälä eri tilanteissa osoitti työntekijöitään kohtaan.”
Tilaisuudessa tutustuttiin myös Päivälehti-Helsingin Sanomien 130-vuotishistoriaprojektin pääteokseen, lokakuussa ilmestyneeseen Suomen suurin -kirjaan. Kirjaa esitelleet professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkija Reetta Hänninen korostivat muistitiedon merkitystä historiantutkimukselle. Päivälehden arkiston kokoelmia he pitivät tässä suhteessa ainutlaatuisina: arkiston laaja muistitietoaineisto valottaa sitä arkista työtä, jota ei löydy virallisista pöytäkirjoista ja dokumenteista. Uusimman kirjoituskilpailun anti täydentää tätä aineistoa entisestään, kirjoittajat kiittelivät.
Säätiö myönsi tilaisuudessa myös 1 000 euron palkinnon toimittaja, historiahaastattelija Arto “Atu” Astikaiselle kiitokseksi lehden 130-vuotishistoriaprojektin eteen tehdystä arvokkaasta työstä. Astikainen on tehnyt Päivälehden arkistolle peräti 39 historiahaastattelua.
Historiahankkeen kirjoittajat perustelivat Arto Astikaisen palkitsemista näin: ”Atun oma haastattelu sisältää suuren määrän kiinnostavaa informaatiota erityisesti politiikan toimituksesta sekä mm. journalismin ja politiikan suhteesta. Atu on tehnyt säätiölle valtavan määrän hyödyllisiä haastatteluja, joista tulee vielä tulevaisuudessa olemaan paljon hyötyä muillekin tutkijoille. Niissä on suuri määrä informaatiota, ja näkee että Atu on taitavana haastattelijana saanut runsaasti tietoa ja näkemyksiä irti haastateltavista. Esim. Suomen suurimman viimeisimmät luvut olisivat paljon köyhempiä ilman hänen panostaan. Meidän lähdeviitteissä vilisee ’haastattelija Arto Astikainen’ -merkintöjä.”
Kaikki Pöytäkirjojen ulkopuolelta III -kirjoituskilpailussa palkitut tekstit voit lukea täällä.
Päivälehden arkistoon on talletettu mediayhtiö Sanoman historialliset arkistot. Arkisto kerää ja tallettaa muistitietoa myös historiahaastatteluin. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä, jonka yhtenä tehtävänä on säilyttää Sanoman historiallista perintöä.
Teksti: Kirsi Kolari I Kuvat: Matilda Gronow