Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiö järjesti yhdessä kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n kanssa keskustelutilaisuuden Pietarin sananvapaustilanteesta. Suosittuun MediaMaanatai-sarjaan kuuluneessa paneelissa keskustelivat politiikan toimittaja Artem Filatov  Eho Moskvy -radioasemalta, tutkiva journalisti Irina Pankratova Delovoi Peterburg -lehdestä, Ilta-Sanomien Venäjä-toimittaja Arja Paananen, tutkija Dmitry Yagodin Tampereen yliopistosta sekä pitkän linjan Venäjä-tuntija, toimittaja Malcolm Dixelius Ruotsista. Keskustelua johdatteli Helsingin Sanomien toimittaja Kari Huhta.

Artem Filatov kertoi, että Pietarissa on vain valtiollinen televisiokanava, eikä yhtään riippumatonta tv-kanavaa. Muita riippumattomia medioita – lehtiä, radiokanavia ja nettijulkaisuja – on kaiken kaikkiaan alle kymmenen. Näiden medioiden julkaisemat paljastukset mm. korruptiosta eivät yleensä johda mihinkään, sanoi Filatov.

Irina Pankratova totesi, että Pietarissa toimittajiin harvoin kohdistuu suoranaisia uhkauksia. Painostus on hienovaraisempaa, mutta tehokasta. Oikeusjutut riippumatonta mediaa kohtaan voivat tulla niin kalliiksi, että ne vievät medioiden toimintamahdollisuudet. Trollauksella heikennetään yleisön luottamusta.

Venäjällä on paljon hyviä toimittajia, sanoi Malcolm Dixelius.  Hän näki ongelman mediataloissa ja niiden johdon haluttomuudessa ottaa riskejä. Dixelius on suosittu kommentaattori venäläismediassa, mutta hän sanoi joutuneensa rajoittamaan lausuntojen antamista väärintulkintojen ja suoranaisten vääristelyjen takia.

Tutkijan näkökulman paneeliin tuonut Dmitry Yagodin kertoi, että 70 % venäläisistä käyttää internetiä. Erityisesti nuoret ovat netin käyttäjiä ja saavat uutisensa sitä kautta. Yagodinin mukaan on kaksi keinoa vaikuttaa Pietarin ja yleensä Venäjän sananvapaustilanteeseen: kansainvälinen mediahuomio toimittajien tai aktivistien jouduttua epäasiallisen kohtelun kohteeksi ja omien päättäjien painostaminen ottamaan kantaa Venäjän tilanteeseen.

Vuodesta 1990 itänaapurissa toimittajana työskennellyt Arja Paananen kertoi, kuinka suhtautuminen toimittajiin on muuttunut vuosikymmenten aikana. 1990-luvulla toimittajat pääsivät vapaasti tutustumaan maahan ja jopa lähestymään spontaanisti kysymyksin presidenttiä. Presidentti Putinin tultua valtaan kaikki muuttui: ulkomaisia toimittajia kohdellaan epäluuloisesti, jopa mahdollisina vakoojina eikä heillä ole pääsyä presidentin tai muiden korkeassa asemassa olevien päättäjien luokse. Paananen kertoi kohtaamastaan vihapuheesta ja vääristä syytöksistä. Samalla hän totesi, että paras tapa suojautua kiusanteolta on tehdä työnsä äärimmäisen huolellisesti ja hyvin.

Illan tilaisuutta varjostivat Pietarin metrossa iltapäivällä tapahtuneet pommi-iskut. Mitä nyt tapahtuu, kysyi Kari Huhta. Panelistit olivat sitä mieltä, että lainsäädäntöä kiristetään ja kontrolli lisääntyy. Toisaalta he olivat luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Kun valta vaihtuu ja nykynuoret kasvavat aikuisiksi, Venäjällekin tulee demokratia, Artem Filatov sanoi. Se ei kuitenkaan tapahdu ihan lähitulevaisuudessa.