MediaMaanantain tilaisuudessa Päivälehden museolla 9.10. keskusteltiin siitä, kuinka uutiset syntyvät ja millaisia prosesseja niiden taustalta löytyy. Keskustelijoina olivat Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman ja STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen. Keskustelua veti Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola.

Timo Huovisen mukaan journalismissa pyritään aina totuuteen. Totuudella tarkoitetaan tieteellistä ja perusteltua totuutta, jonka lähteet ovat avoimia. Minna Holopainen puhui alustuksessaan siitä, että journalismi on aina valintaa – ja samalla myös pois valitsemista. On tärkeää löytää tasapaino ja kiinnittää huomio myös siihen, millaisia asioita ei seurata.

Robert Sundman pitää tärkeänä, että mediassa käytetään eri asiantuntijoita monipuolisesti. Aikakauslehtenä Ylioppilaslehti pystyy ottamaan uusia näkökulmia muissa medioissa jo aiemmin käsiteltyihin teemoihin. Sundman painottaa medialukutaidon merkitystä. Jopa yliopisto-opiskelijoiden on vaikeaa tehdä tulkintoja eri tekstilajeista.

Satu Vasantola kertoi tutkimuksestaan, jonka hän teki Reuters instituutille ollessaan stipendiaattina Oxfordin yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä perinteisen median juttuja jaetaan eniten sosiaalisessa mediassa. Kävi ilmi, että ihmiset jakavat eniten positiivisia juttuja, joita mediassa esiintyy yleisesti melko vähän. Lukijapalautteiden mukaan ihmiset kaipaavat kuitenkin enemmän positiivisia juttuja. Jotkut isotkin uutiset jäävät kertomatta siksi, että ne tapahtuvat niin hitaasti – esimerkiksi väkivalta vähenee Suomessa tai köyhyys vähenee maailmassa. Tällaiset aiheet eivät saavuta mitään dramaattista käännekohtaa ja eivätkä siis koskaan ole uutisia. Vasantola kysyykin, että annammeko maailmasta tasapainoisen kuvan?

Sosiaalinen media on pakottanut mediaa arvioimaan omia toimintatapojaan uudelleen ja olemaan entistä läpinäkyvämpi.