TAPAHTUMAT
Digivaalit 2015 -tutkimuksessa selvitettiin, kuka vaikutti verkkojulkisuuden agendaan viime eduskuntavaalien alla.
Aalto yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitokselta (HIIT) ja TaT Mikko Villi Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskuksesta (CRC).
”En olisi tullut valituksi eduskuntaan ilman sosiaalista mediaa”, totesi ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) Digivaalit 2015 -tutkimuksen julkaisutilaisuudessa Päivälehden museolla 7.4.2016. Sarkkinen oli yksi tutkimuksessa esiinnousseista supervaikuttajista, jotka onnistuivat vaikuttamaan perinteisen median uutisointiin vaalien alla. Sarkkinen kertoi tehneensä somestrategian ja myös seuranneensa tarkkaan sen onnistumista.
Digivaalit 2015 -tutkimuksessa selvitettiin, kuka vaikutti verkkojulkisuuden agendaan viime eduskuntavaalien alla. Tutkijat kehittivät vaikuttajaindeksin, joka mittaa ehdokkaan kykyä vaikuttaa toisaalta perinteisen median agendaan ja toisaalta kansalaisten sosiaalisessa mediassa käymään keskusteluun ja sen agendaan.
Sarkkisen lisäksi median uutisointiin eniten vaikuttaneita kansanedustajaehdokkaita olivat Li Andersson (vas), Veronika Honkasalo (vas), Ville Niinistö (vihr) ja Ozan Yamar (vihr). Niinistö oli myös varsinainen supervaikuttaja, sillä hän pystyi vaikuttamaan myös sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun.
Paneelikeskusteluun osallistunut Ville Niinistö kertoi käyttävänsä paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, myös kommenttiensa kommentoimiseen. Niinistö kertoi suosivansa Facebookia. ”Twitterissä viestin sisältö näyttää usein kovemmalta kuin on tarkoitus. 140 merkkiin on vaikea saada pehmentäviä elementtejä”, Niinistö totesi.
Vaikka sosiaalinen media on tärkeä ja sillä voi vaikuttaa, ammattitaitoisia toimittajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, panelistit totesivat. Toimittajia tarvitaan taustoittamaan ja tarjoamaan syvällistä näkemystä monimutkaisista asioista.
Sarkkisen ja Niinistön lisäksi paneeliin osallistuivat Kokoomuksen poliittinen suunnittelija Jussi Salonranta,
tiedottaja Outi Puukko Kepa ry:stä ja politiikan toimittaja Tommi Parkkonen Iltalehdestä.
Digivaalit 2015 -tutkimuksessa käytettiin perinteisen median aineistona suurimpien kotimaisten verkkolehtien politiikkaa käsitteleviä uutisia (7500 kpl). Sosiaalisesta mediasta kerättiin sekä kaikkien ehdokkaiden viestit että yleistä vaalikeskustelua Twitteristä ja Facebookista. Sosiaalisen median aineisto sisältää noin 1,5 miljoonaa yksittäistä viestiä. Lisäksi tutkijat havainnoivat sosiaalisen median käyttöä etnografisen havainnoinnin avulla. Aineistot on kerätty pääosin vaalipäivää edeltävän kuukauden aikana. Analyysissa käytettiin laskennallisia menetelmiä, verkostoanalyysia ja vuorovaikutusanalyysia.
Tutkimus tehtiin Aalto yliopiston tietotekniikan tutkimuslaitoksessa HIITissä ja Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskuksessa CRC:ssä. Sen johtajina toimivat professori Marko Turpeinen (HIIT) ja tutkimusjohtaja Mikko Villi (CRC). Tutkimus sai Helsingin Sanomain Säätiöltä 100 000 euron tutkimusapurahan syksyllä 2014.
