Tietoa säätiöstä

Antero Mukka (s. 1967) valittiin hallituksen puheenjohtajaksi keväällä 2020. Sitä ennen hän toimi vuoden hallituksen jäsenenä. Mukka on Helsingin Sanomien päätoimittaja. Antero Mukka kirjoitti ylioppilaaksi Pellon lukiosta vuonna 1986. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. Hän toimi 1991–1993 Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Vuodesta 2015 hän on toiminut Toimittaja Onni V. Tuiskun säätiön hallituksen puheenjohtajana. Mukka on ollut vuodesta 2019 Suomen tietotoimiston (Stt) hallituksen varajäsen.

Mukka aloitti toimittajanuransa maakuntalehtien Pohjolan Sanomien ja Kalevan kesätoimittajana vuosina 1989–1993. Helsingin Sanomissa hän työskenteli ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja yhtäjaksoisesti hän ollut ollut lehden palveluksessa vuodesta 1995. Ennen nimitystään päätoimittajaksi hän on työskennellyt lehden toimittajana, uutispäällikkönä ja esimiehenä HS:n kotimaan toimituksessa sekä vuosina 2007–2014 lehden toimituspäällikkönä. Päätoimittaja Mukasta tuli vuonna 2014.

Antero Mukka: Journalismin rahoitus ei ole ”ulkojournalistinen asia”

Pirjo Hiidenmaa (s. 1959) valittiin hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi keväällä 2020 ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi keväällä 2021. Hallituksen jäseneksi hänet valittiin vuonna 2018. Sitä ennen hän toimi vuoden hallituksen toisena varajäsenenä. Hiidenmaa on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani.

Pirjo Hiidenmaa on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1986 pääaineena suomen kieli ja väitellyt tohtoriksi vuonna 1995.  Hänet nimitettiin vuonna 1997 Helsingin kauppakorkeakoulun soveltavan kielentutkimuksen dosentiksi ja vuonna 1998 Helsingin yliopiston suomen kielen dosentiksi.

Hiidenmaa työskenteli vuosina 1981–1985 ja 1986–1987 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) tutkimusapulaisena ja tutkijana. Vuosina 1985–1986 hän oli Suomen Lääkärilehden toimittaja ja 1987–1993 Suomen Pankin kielenhuoltaja. Vuosina 1993–2006 Hiidenmaa oli Kotuksen tutkija ja kielenhuolto-osaston eli Kielitoimiston johtaja.

Vuosina 2006–2011 Hiidenmaa johti Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikköä. Joulukuussa 2011 hän siirtyi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi ja syksyllä 2013 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtajaksi.

Hiidenmaan keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet tietokirjallisuus, tiedeviestintä, tietokirjojen asema tiedonkulussa, tekstin- ja diskurssintutkimus sekä tekstien merkitys ja kontekstin analyysi.

Pirjo Hiidenmaa: ”Jos ei saa apurahaa, ideaa voi jalostaa ja hakea uudestaan”

Pekka Aula (s. 1967) valittiin hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi keväällä 2021. Sitä ennen hän oli ollut vuoden hallituksen varajäsenenä. Aula on Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri. Aiemmin hän on toiminut viestinnän professorina Helsingin yliopistossa ja innovaatioviestinnän professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Aula väitteli tohtoriksi viestinnästä vuonna 1999 Helsingin yliopiston valtiokuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän on Helsingin ja Jyväskylän yliopiston dosentti.

Pekka Aulalla on laaja ja pitkäaikainen kokemus viestinnän, maineen ja median erityisaloilta. Hän on julkaissut laajasti sekä tieteellisissä että ammatillisissa lehdissä. Hänen viimeisimmät kirjansa ovat Routledgen kustantama Strategic Reputation Management: Towards a Company of Good ja Springerin kustantama The Reputable Firm: How Digitalization of Communication Is Revolutionizing Reputation Management. Aula on tehnyt kansainvälistä tutkimusta Alankomaissa Amsterdamin yliopistossa sekä Yhdysvalloissa Etelä-Kalifornian (University of South California) ja Stanfordin yliopistossa.

Pekka Aulalla on useita hallinnollisia ja luottamustehtäviä. Aula on esimerkiksi International Science Council (ISC) Outreach and Engagement -komitean jäsen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön Team Finland Knowledge -verkoston ohjausryhmän jäsenenä sekä Helsingin Sanomain Säätiön tieteellisen toimikunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen vastuuprofessorina sekä neuvonantajana niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatioissa.

Pekka Aula: ”Tämä on todella päräyttävää aikaa olla viestinnäntutkija”

Anu Koivunen (s. 1967) valittiin hallituksen jäseneksi keväällä 2020. Sitä ennen hän toimi kaksi vuotta hallituksen varajäsenenä. Koivunen toimii sukupuolentutkimuksen professorina Turun yliopistossa. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1992 pääaineenaan elokuva- ja televisiotiede ja väitellyt tohtoriksi mediatutkimuksen alalta vuonna 2003. Hänet nimitettiin vuonna 2004 sekä Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotieteen ja sukupuolentutkimuksen dosentiksi että Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentiksi.

Koivunen nimitettiin sukupuolentutkimuksen professoriksi Turun yliopistoon vuonna 2021, jota ennen hän toimi sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa vuosina 2018–2021. Koivunen on kevääseen 2023 asti työskennellyt Tukholman yliopistossa, jossa hänet vuonna 2005 nimitettiin elokuvatutkimuksen lehtoriksi ja vuonna 2012 saman aineen professoriksi. Vuosina 2015–2017 Koivunen työskenteli vanhempana tutkijana Helsingin yliopistossa Demokratian voimavirrat: Kansanvallan kontekstit ja ominaispiirteet Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1890-2020 -hankkeessa (Jane ja Aatos Erkon säätiö).

Koivunen johtaa kolmea tutkimushanketta. Vallan virrat – media politiikan alustana ja tekijänä (FLOPO, 2018–2022) on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Media ja yhteiskunta -tutkimusohjelmaa (Mediasoc). Strategisen tutkimuksen neuvoston CULT-ohjelman konsortiossa Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA, 2019–2022) Koivunen johtaa Politisoidut intiimiydet -työpakettia. Kolmas hanke on mediahistoriallinen Kulttuuritelevision aika: suomalaisen television toinen historia 1975–1985 (Koneen säätiö 2018–2022)

Koivunen on aiemmin tutkinut suomalaisen elokuvan ja television historiaa, sukupuolen ja vallan kysymyksiä mediassa, uutta kotimaista dokumenttielokuvaa, ruotsinsuomalaisuuden kertomuksia, medioituja tunnekulttuureita ja kulttuurisen muistin tuottamista sekä kansallisen julkisuuden kysymyksiä.

Anu Koivunen: ”Säätiörahoitus on se, mikä saa humanistit hengittämään”

Matti Kalliokoski (s. 1970) on toiminut hallituksen varajäsenenä vuodesta 2021 ja varsinaisena jäsenenä vuodesta 2023. Hän työskentelee Suomen Kuvalehden, Kanavan ja Parnasson vastaavana päätoimittajana.

Kalliokoski valmistui Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulusta vuonna 1990. Valtiotieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa vuonna 1998.

Toimittajana Kalliokoski on työskennellyt päätoimittajan sijaisena Keskipohjanmaassa, vastaavana päätoimittajana Ilkassa sekä pääkirjoitustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.

Hän on myös työskennellyt mm. Ulkopoliittisessa instituutissa, Nokia Telecommunicationsissa sekä tasavallan presidentin kansliassa.

Kalliokoski on Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsen sekä Keskipohjanmaa-säätiön hallituksen jäsen.

Matti Kalliokoski: ”Yhteiskunnassa tarvitaan myös rahaa, joka hakee tuloksensa henkisen kehityksen kautta”

Virpi Tuunainen (s. 1967) on toiminut hallituksessa vuodesta 2022, keväästä 2023 alkaen varsinaisena jäsenenä. Hän on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön varadekaani ja tietojärjestelmätieteen professori.

Tuunainen väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1999 ja on toiminut professorina vuodesta 2000, ensin määräaikaisena ja vuodesta 2008 pysyvässä toimessa. Lisäksi hän on ollut vierailevana professorina/tutkijana useissa yliopistoissa ympäri maailmaa (University of Hong Kong, University of Texas at Austin, Erasmus University Rotterdam, University of Auckland, Roskilde University, Copenhagen Business School, Chalmers University of Technology/University of Gothenburg).

Vuosina 2010–2015 Tuunainen toimi lisäksi Aalto University Service Factory:n johtajana, ja vuosina 2013–2016 Association for Information Systemsin julkaisutoiminnan varapuheenjohtajana (Vice President of Publications). Hän oli 2012–2015 Kesko Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen, 2016–2019 Professoriliiton hallituksen jäsen ja on toiminut vuodesta 2021 Media-alan tutkimussäätiön hallituksessa ja työvaliokunnassa.

Tuunainen tutkii tällä hetkellä mm. alustataloutta, ihmisten luottamusta tekoälyteknologioihin, tekoälyn ja ihmisten välistä työnjakoa yrityksissä ja tekoälysovellusten vaikutuksia kuluttajakokemuksiin. Hän on julkaissut yli sata tieteellistä artikkelia ja toimii/on toiminut useiden kansainvälisten tieteellisten lehtien toimituskunnissa. Vuonna 2016 hän sai arvostetun AIS Fellow -palkinnon.

Virpi Tuunainen: ”Monitieteellinen ote sopii hyvin median tutkimiseen”

Teija Sutinen (s. 1961) valittiin hallituksen jäseneksi keväällä 2023. Sutinen työskenteli Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtajana elokuun loppuun 2023 ja palasi sen jälkeen politiikan ja talouden toimitukseen.

Sutinen tuli Helsingin Sanomiin kesätoimittajaksi kesällä 1985 ja vakituiseksi toimittajaksi vuonna 1988. Hän on toiminut ensin toimittajana ja sitten esimiehenä taloustoimituksessa, mistä hän siirtyi vuonna 2009 politiikan toimittajaksi seuranta-alueenaan erityisesti eduskunta. Sutinen on työskennellyt myös Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana. Vuosina 1995–1998 Sutinen oli taloustoimittajana Talouselämä-lehdessä.

Sutinen on opiskellut kielenkääntäjäksi Joensuun yliopiston Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitoksessa ja valmistunut Tampereen yliopiston toimittajatutkinnosta.

Teija Sutinen: ”Hyvä hakemus on kuin hyvä lehtijuttu: selkeä teksti monimutkaisesta asiasta”