Vuosikertomus 2017
HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖN
TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2017–31.12.2017
SÄÄTIÖ JA SEN TARKOITUS
Helsingin Sanomain Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on suomalaisen median ja laatujournalismin tulevaisuuden turvaaminen ja sananvapauden tukeminen.
Säätiö voi tukea myös muuta suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin, kehityksen tai kansainvälisen aseman kannalta tärkeää tutkimusta.
Helsingin Sanomain Säätiö perustettiin vuonna 2005, joten vuosi 2017 oli säätiön 12. toimintavuosi.
Päivälehden museo ja Päivälehden arkisto ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.
TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Säätiö toteuttaa tehtäväänsä jakamalla apurahoja viestintäalan tutkimukseen ja koulutukseen sekä alan kilpailuihin ja erilaisiin sananvapaushankkeisiin.
Säätiö tarjoaa yleisölle vapaan pääsyn Päivälehden museossa järjestettäviin median historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta esitteleviin näyttelyihin ja tallentaa Päivälehden arkistoon Sanoma-konsernin ja Lehtikuva Oy:n ja niiden perustajien toimintaan liittyviä asiakirjoja valokuva-aineistoja, sekä kirjallisuutta. Aineistoja tarjotaan aktiivisesti tutkijoiden, median sekä muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden käyttöön.
APURAHAT JA STIPENDIT
Yleistä
Säätiössä käsiteltiin vuoden 2017 aikana 134 (201: 75) apurahahakemusta, joiden yhteissumma oli 10 014 442 euroa (7 038 420 euroa). Apurahoja myönnettiin 1 444 870 euroa ja stipendejä 545 878 euroa, yhteensä 1 990 748 euroa (1 731 182 euroa) 28 (16) hankkeelle (toimittajastipendit on laskettu mukaan omaksi hankkeekseen).
Palautuneita tai peruttuja apurahoja oli 100 000 euroa (2016: 9 654 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin apurahoihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.
Apurahoista ilmoitettiin hakijoille henkilökohtaisesti. Apurahansaajat julkaistiin säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös apurahansaajien tutkimusprojektien loppuraportit.
Helsingin Sanomain Säätiö on toimintansa aikana vuosina 2006–2017 jakanut apurahoja ja lahjoituksia 37 899 997 euroa (2006–2016: 35 909 249 euroa) yhteensä 318 (290) hankkeelle (liite 2). Toiminnan aikana peruttujen apurahojen yhteissumma on 714 327 (614 327) euroa.
Vuodeksi 2018 Helsingin Sanomain Säätiö on varannut apurahoihin ja toimittajastipendeihin kaksi miljoonaa euroa.
Suunnattu haku: Totuudenjälkeinen aika
Marraskuussa 2016 Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi vuoden 2016 sanaksi post-truth eli totuudenjälkeinen. Totuudenjälkeisellä ajalla viitataan siihen, että tunteet ja suoranaiset valheet ovat syrjäyttäneet faktat politiikanteossa. Termiä käytettiin erityisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian brexit-kansanäänestyksen aikana käydyn julkisen keskustelun yhteydessä.
Helsingin Sanomain Säätiö halusi tarttua ajankohtaiseen keskusteluun ja toteutti suunnatun haun teemalla Totuudenjälkeinen aika. Tarkoituksena oli selvittää ilmiötä tutkimuksellisesta, journalistisesta ja mediakriittisestä näkökulmasta. Hakuilmoituksessa korostettiin tieteidenvälisyyttä ja yliopistojen välistä yhteistyötä.
Hakuajan alussa, 30.1.2017, säätiö järjesti Päivälehden museossa seminaarin, jonka tarkoituksena oli saattaa yhteen eri alojen tutkijoita ja toimittajia keskustelemaan aiheesta ja verkottumaan potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa.
Hakemuksia saatiin 74 kappaletta, yli viidellä miljoonalla eurolla. Hakemuksia tuli mm. filosofian, politiikan tutkimuksen, journalismin ja historian aloilta. Apuraha myönnettiin kymmenelle hankkeelle, yhteensä 546 120 euroa. Suurin yksittäinen apuraha, 106 300 euroa, myönnettiin Turun yliopiston dosentin Arttu Saarisen johtamalle tutkimukselle, jossa selvitetään puolueiden kannattajien ja jäsenten mediakäyttäytymistä ja luottamusta mediaa.
Sananvapaushankkeet
Sananvapauteen liittyvän tutkimuksen ja erilaisten sananvapaushankkeiden tukeminen ovat säätiön keskeisiä tehtäviä.
Vuoden aikana säätiöltä haettiin tukea kahdeksaan sananvapaushankkeeseen. Apuraha myönnettiin viidelle hankkeelle. Tukea myönnettiin mm. Unescon kansainväliselle lehdistönvapauspalkinnolle vuosiksi 2018–2020 ja Viestintä ja kehitys -säätiölle maahanmuuttajille tarkoitettujen sananvapauden ja suomalaisen median ymmärrystä lisäävien työpajojen järjestämiseen.
Muut apurahat
Säätiön muut apurahat myönnettiin ajankohtaisille hankkeille, joissa tutkittiin mm. digitalisaation aiheuttamia muutoksia medialiiketoiminnalle, suomalaista äärioikeistoa sosiaalisessa mediassa ja populistisen vastamedia synnyttämiä haasteita perinteiselle journalismille.
Suurin yksittäinen apuraha myönnettiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professorin Taina Pihlajarinteen johtamalle hankkeelle Tekoälyjournalismin oikeudelliset haasteet – tekijyys, kannustimet ja vastuu. Projektissa tarkastellaan, millaisia haasteita tekoälyjournalismi luo oikeudelliselle sääntelylle. Kaksivuotinen apuraha on suuruudeltaan 215 000 euroa.
Stipendit
Säätiö myöntää vuosittain toimittajille stipendejä jatkokouluttautumista varten. Stipendiohjelman tarkoituksena on kehittää toimittajien ammattitaitoa ja valmiuksia ja näin turvata suomalaisen median menestymistä muuttuvassa yhteiskunnassa.
Koulutusohjelmien pituus on kolmesta viikosta lukuvuoteen. Stipendit myönnetään keskivälillä uraansa oleville toimittajille. Stipendiaatteja valittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että valituksi tulee toimittajia eri medioista ja eri puolilta Suomea.
Vuonna 2017–2018 säätiön toimittajastipendiaatteja oli Shanghaissa (Fudanin yliopisto), Berliinissä (Freie Universität Berlin), Oxfordissa (Reuters Institute for the Study of Journalism), Los Angelesissa (USC Annenberg School for Communication & Journalism) ja New Yorkissa (Columbia University Journalism School). Lisäksi säätiön stipendiaatti osallistui World Press Instituten toimittajaohjelmaan.
Syksyllä 2017 julistettiin haettavaksi toimittajastipendit lukuvuodeksi 2018–2019. Hakijoita oli yhteensä 51. Suosituin kohde oli USC Annenberg (12 hakijaa). Uutena hakukohteena oli Tanskan Aarhusin yliopiston yhteydessä toimiva Constructive Institute.
Säätiö on lisäksi solminut vuosiksi 2017–2020 sopimuksen Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) kanssa opiskelijastipendiaattien lähettämisestä työharjoitteluun IPI:n pääkonttoriin Itävallan Wieniin. Kolmen vuoden aikana kuudella suomalaisella toimittajaopiskelijalla on mahdollisuus työskennellä puolen vuoden ajan lehdistönvapausasioihin keskittyvässä organisaatiossa.
Koko toiminnan aikana säätiö on myöntänyt yhteensä 130 toimittajastipendiä.
Kilpailut
Helsingin Sanomain Säätiö käynnisti syksyllä 2016 neljännen kerran Uutisraivaaja-mediainnovaatiokilpailun. Kilpailuun tuli 50 hakemusta, joista tuomaristo valitsi keväällä 2017 viisi joukkuetta jatkoon. Kukin joukkue sai 10 000 euron rahoituksen hankkeensa jatkokehittämistä varten.
Uutisraivaaja-kilpailun voittaja julkistettiin säätiön vuosijuhlassa 20.9. Voitto jaettiin kahden joukkueen, korkeatasoista matkailujournalismia tarjoavan Tripsterin ja internetissä ilmeneviin kuvien rajaukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen keskittyvän Framerightin kesken. Kumpikin joukkue sai 125 000 euroa kehitysrahaa hankkeidensa jatkokehittämiseen.
EVALUAATIO
Vuoden aikana toteutettiin säätiön hallituksen tilaama säätiön vaikuttavuustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää säätiön toiminnan – apurahatoiminnan, museon ja arkiston – vaikutuksia tutkijoiden, median toimijoiden ja suuren yleisön kannalta sekä mm. säätiön medianäkyvyyttä. Tutkimuksen tekijä on viestintätoimisto Luotsi.
TILAT, AUKIOLOAJAT JA ASIAKKAAT
Helsingin Sanoman Säätiö toimii vuonna 2015 remontoiduissa tiloissa osoitteissa Korkeavuorenkatu 28 ja Ludviginkatu 2–4.
Päivälehden museo oli yleisölle avoinna päivittäin ympäri vuoden klo 11–17 sekä sopimuksen mukaan. Ilmainen sisäänpääsy, maksuttomat opastukset ja esteettömät tilat mahdollistivat museovierailun kaikille kiinnostuneille.
Kävijöiden kokonaismäärä oli noin 48 000 (vuonna 2016: 40 000) ja opastettuja ryhmävierailuja tehtiin yhteensä lähes 600 (400). Ryhmistä noin 400 (250) oli erilaisista oppilaitoksista.
Päivälehden arkisto on Suomen avoimin yritysarkisto, joka edistää systemaattisesti aineistojensa saavutettavuutta. Tiedusteluja arkiston kokoelmien asiakirjoista tehtiin kertomusvuonna 919 (979). Tiedustelujen määrään sisältyvät sekä tutkijasalikäyntien yhteydessä että muulla tavoin tehdyt tiedustelut, joiden selvittämiseen on käytetty Päivälehden arkiston aineistoja. Kaikkiaan tutkija- ja vierailukäyntejä tehtiin 880 (1049). Valo- ja digikopioita arkiston kokoelmista toimitettiin 1327 (1416) kappaletta. Asiakirja- ja lehtiaineistoja kuvattiin julkaisukäyttöön 5 (6) kertaa.
TAPAHTUMAT
Säätiö järjestää media-aiheisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on edistää yhteiskunnallista keskustelua, tieteen näkyvyyttä sekä toimittajien ja tutkijoiden verkottumista. Lisäksi säätiö tarjoaa media-alan toimijoille ja yleishyödyllisille yhteisöille mahdollisuuden Päivälehden museon tilojen maksuttomaan käyttöön.
Vuoden 2017 aikana säätiö järjesti Päivälehden museossa kymmenen MediaMaanantai-iltaa. Iltojen tarkoituksena on keskustella ajankohtaisista mediaan, journalismiin ja sananvapauteen liittyvistä aiheista. Kevään tilaisuuksissa puhuttiin mm. Pietarin alueen sananvapauskehityksestä, valemedioista ja uskontojen käsittelystä mediassa. Syksyn aiheita olivat esimerkiksi kriitikon valta, kuvan totuus sekä julkisuuden ilot ja kirot. Keskustelusarja jatkuu vuonna 2018.
Säätiön vuosipäivää vietettiin Päivälehden museossa keskiviikkona 20.9. Kutsuvierastilaisuudessa julkistettiin neljännen Uutisraivaaja-kilpailun voittajat, Frameright ja Tripster, sekä esiteltiin säätiön toimintaa.
Helsingin Sanomain Säätiö osallistui kaikkien suomalaisten apurahasäätiöiden yhteiseen Säätiöpäivään, joka järjestettiin Kampin Narinkkatorilla sunnuntaina 1.10.
Joulukuun 1. päivänä Helsingin Sanomain Säätiö ja Anders Chydenius -säätiö järjestivät Tietämisen vapauden päivän seminaarin Päivälehden museolla. Tilaisuuden otsikkona oli: Mitä vikaa lobbauksessa? Kuinka lisätä avoimuutta?
Toimittajastipendiaateille järjestettiin vuoden aikana kaksi tilaisuutta. Entiset ja tulevat stipendiaatit kohtasivat 18.5. säätiön toimistossa pidetyssä alumni-illassa, ja 4.10. järjestettiin tiedotustilaisuus Päivälehden museolla lukuvuoden 2018–2019 jatkokoulutusohjelmista kiinnostuneille.
Päivälehden museossa järjestettiin museon normaalien aukioloaikojen ulkopuolella noin 100 tapahtumaa, joista noin 30 oli omaa tuotantoa. Omat tapahtumat käsittivät mm. museoteatteria, yleisöluentoja ja näyttelyiden avajaisia. Erityisen aktiivisesti tapahtumia järjestettiin loppuvuodesta, jolloin yleisö saattoi osallistua muun muassa Radikaalit ristipistot -iltoihin, opetella vanhoja korttipelejä ja tutustua spiritismin kulttuurihistoriaan. Marraskuussa järjestettiin Arkistojen päivän tilaisuus yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kanssa teemalla Nainen, aate, yhteisö.
Muita tapahtumanjärjestäjiä olivat muun muassa Journalistiliitto sekä Suomen kuva-, tiede- ja ympäristöjournalistit. Museotilojen aktiivisin ulkopuolinen käyttäjä oli Sanoma Oyj.
NÄYTTELYT
Säätiön järjestämät vaihtuvat näyttelyt keskittyvät Päivälehden museoon. Näyttelyvuosi käsitti seitsemän näyttelyä, joilla pyrittiin valottamaan median eri puolia ja tavoittamaan erilaisia kohdeyleisöjä.
Näyttelyvuosi alkoi Skarpit ry:n järjestämällä karikatyyrinäyttelyllä (15.2.–19.3.) ja jatkui alakouluille ja lapsiperheille suunnatulla Viisi ihmeellistä aarretta – Seikkailu oppikirjojen kuviin -näyttelyllä (31.3.–1.10.). Lokakuussa esillä ollut Tää menee näin – vuoden biisit 1977–2017 -näyttely (5.10.–29.10.) esitteli valokuvaaja Juha Metson muusikkoaiheisia valokuvia toimittaja Vesa Sirénin tekstein. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa yhteistyössä tuotettu Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – Salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa -näyttely oli esillä 7.11.2017–7.1.2018. Vuoden suurmenestys oli Hurmaavat helmet – taidetta Helsingin Sanomain Säätiön kokoelmista -näyttely, johon kävi tutustumassa 15.–26.11. yli 7000 Suomen kultakauden taiteen ystävää. Painokellariin tuotettiin vuoden aikana kaksi näyttelyä: Käsityön ja taiteen välissä (3.3.–4.6.) sekä Ammattikoulu Stadian lopputöitä esitellyt Stadissa tehty (12.6.–17.9.). Museon vuonna 2016 toteuttama Joonas ja kisällit -näyttely oli esillä Mediamuseo Rupriikissa 7.11.2017–7.1.2018.
Päivälehden arkisto osallistui Suomen Lontoon instituutin kokoamaan A Tale of Two Countries -verkkonäyttelyyn toimittamalla Sanomien ja Britannian välisiin yhteyksiin liittyvän kokonaisuuden.
KOKOELMAT
Säätiön kokoelmat muodostuvat paperisista ja sähköisistä asiakirjoista, sanoma- ja aikakauslehdistä, valokuvista, kirjoista, historiahaastatteluista sekä museo- ja taide-esineistä. Kokoelmatyöllä varmistetaan ensisijaisesti Sanoma Oyj:n, mutta myös muun media-alan kannalta merkittävien aineistojen säilyminen jälkipolville.
Asiakirjat, lehdet ja historiahaastattelut
Säätiön arkistokokoelmissa oli vuoden 2017 lopussa manuaalisia aineistoja kaikkiaan 3 390 hyllymetriä (2016: 3 240). Vapaata hyllytilaa oli käytettävissä 746 (782) hyllymetriä. Sähköisiä aineistoja oli vuoden 2017 lopussa kaikkiaan 2,8 teratavua, josta M-Files
-dokumentinhallintajärjestelmässä on noin 1,2 teratavua ja loput 1,6 teratavua on sähköistä videoaineistoa.
Arkistoluovutuksia tehtiin kertomusvuonna yhteensä 52 (77) kappaletta, joista sähköisen aineiston kertaluovutuksia oli 7 ( 7) kappaletta. Lisäksi arkisto sai ajantasaisesti täydennystä sähköisessä muodossa oleviin Sanoma-konsernin tiedoteaineistoihin.
Kertomusvuoden aikana otettiin vastaan normaalit arkistoluovutukset eli sanoma- ja aikakauslehdet vuodelta 2016. Sanoma Oyj:n hallitustyöskentelyyn liittyviä asiakirjoja saatiin vuosilta 2010–2015. Lisäksi vastaanotettiin merkittäviä henkilöhistoriallisia aineistoja sekä pilapiirroksia.
Kertomusvuonna digitoitiin ja mikrofilmattiin muun muassa Nuori Suomi -joulualbumin taiteilijakortisto, Viikkosanomat-lehden numerot vuosilta 1945−1964 sekä Päivälehden arkiston videokokoelman analogiset aineistot keskeisiltä osin.
M-Files-järjestelmään tallennettiin syntysähköistä aineistoa kuvailutietoineen: Sanoma-konsernin liiketoimintaan liittyviä esitysaineistoja, yksittäisten lehtien toimitustyötä koskevia esitysaineistoja sekä Nuorsuomalaisen sanomalehtimiesyhdistyksen juhlavuoteen 2006 liittyvää aineistoa.
Sanoma-konsernissa työskennelleistä henkilöistä tehtiin kertomusvuoden aikana 9 (9) historiahaastattelua. Lisäksi Patricia Seppälän Säätiöstä saatiin kopiot Lehtikuvaan liittyvistä haastatteluista (9 kpl). Haastatteluja on tehty vuodesta 1984 kaikkiaan 394.
Esineet, valokuvat ja kirjasto
Kokoelmat karttuivat vuonna 2017 kahdeksalla luovutuserällä, jotka koostuivat pääosin Sanoma Oy:n alaisten organisaatioiden markkinointiin, toimitustyöhön ja kirjapainotekniikkaan liittyvästä esineistöstä sekä muutamilta ulkopuolisilta lahjoittajilta vastaanotetuista esineistä. Vastaanotetun esineistön kokonaismäärä oli noin 120 yksikköä.
Säätiön kokoelmiin kuuluu noin 4300 esinettä, joista 1846 on digitaalisesti luetteloitu Akseli-tietokantaan. Näistä on avattu julkisesti nähtäväksi Arjenhistoria-portaalin sekä FINNA-tietokannan kautta 656 esinettä. Luetteloiduista esinekokoelmista kolme suurinta olivat kirjapainotekniikka (418 esinettä), kuvalaatat (334) sekä toimitus (321).
Säätiön valokuvakokoelmassa oli kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 12 769 (12 497) digitoitua valokuvaa. Kaikkiaan valokuvia on lähes 20 000.
Säätiön käsikirjaston PrettyLib-kirjastojärjestelmään oli kertomusvuoden päättyessä luetteloitu 7 346 (7 275) nidettä. Lukuun ei sisälly varastossa olevan kirjaston osuus; näistä kirjoista on olemassa erillinen luettelo. Kirjoja säätiön kokoelmassa on yhteensä 10 630 (10 592) kappaletta.
Kokoelmanhallintaan liittyvä yhteistyö
Päivälehden arkisto jatkoi kertomusvuonna yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivan digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalian kanssa. Arkiston aineistoja on hyödynnetty esimerkkiaineistona hankkeessa, jossa selvitetään sähköpostitietokantojen pitkäaikaissäilyttämisen reunaehtoja ja tutkitaan erilaisia ratkaisumalleja.
Päivälehden arkisto ja Disec Oy valmistelivat syntysähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen käytettävän YKSA-ohjelmistopalvelun ja tallennusjärjestelmän käyttöönottoa. Aineistojen konvertointia ja siirtoa kehitetään edelleen vuoden 2018 aikana ja työssä hyödynnetään muun muassa Digitalia-keskuksen tutkimushankkeessa kehitettyjä ratkaisuja.
Päivälehden museo osallistui valtakunnalliseen TAKO-kokoelmayhteistyöhön vastuualueena sanomalehden toimitustyön sekä sanomalehtituotantoon liittyvän esineistön ja perinteen tallennus. Museo on myös antanut asiantuntija-apua muihin suomalaisiin kirjapainohistoriallisiin kokoelmiin liittyvissä asioissa.
TIEDOTTAMINEN JA NÄKYVYYS
Helsingin Sanomain Säätiö tiedottaa toiminnastaan avoimesti ja aktiivisesti. Säätiöllä on verkkosivut suomeksi ja englanniksi. Lisäksi säätiö ylläpitää kolmea tukemiinsa hankkeisiin liittyvää verkkosivua: osoitteessa www.stipendiblogi.fi toimittajastipendiaatit kertovat opiskeluaikansa kokemuksista, osoitteessa www.uutisraivaaja.fi Uutisraivaaja-voittajat raportoivat kuulumisistaan ja sivulla www.totuudenjalkeinen.fi Totuudenjälkeinen aika -teemahaussa apurahan saaneet kirjoittavat hankkeidensa edistymisestä.
Päivälehden arkistolla ja Päivälehden museolla on omat verkkosivunsa (www.paivalehdenarkisto.fi ja www.paivalehdenmuseo.fi).
Säätiö toimii myös sosiaalisen median yhteisöpalveluissa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
Päivälehden museo osallistui kolmeen merkittävään museoalan kilpailuun ja selvisi sekä Vuoden suomalainen museo -finalistiksi että Europen Museum of the Year -loppukilpailuun, joka pidettiin Zagrebissa 3.–6.5.2017.
Museolla oli myös oma osasto Educa-messuilla helmikuussa 2017.
JÄSENYYDET
Helsingin Sanomain Säätiö on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, European Foundation Centren, Helsingin seudun kauppakamarin ja Liikearkistoyhdistyksen jäsen.
Päivälehden museo on Suomen museoliiton jäsen. Vuonna 2017 museo liittyi myös liikenne- ja viestintäalan museoverkosto Trafiikin jäseneksi.
TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA
Helsingin Sanomain Säätiön varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 3 994 862 euroa (2016: 3 847 233 euroa), josta apurahat ja toimittajastipendit olivat 1 990 748 euroa (1 731 182 euroa).
Toimikauden aikana maksettiin palkkoja ja palkkioita 691 265 euroa (675 111 euroa).
Tilikauden alijäämä oli 710 754 euroa (alijäämä 918 281 euroa).
Säätiöllä on siirtovelkoja 2 265 836 euroa (2 707 980 euroa), joista maksamattomia apurahoja ja stipendejä 2 153 417 euroa (2 562 341 euroa).
Säätiö myi joulukuussa Kiinteistö Oy Miekkakalan osakkeensa Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoimalle rahastolle. Kaupasta saadut varat sijoitettiin hyvää osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin. Tällä osinkovirralla on tarkoitus rahoittaa vuokrakulut, jotka selvästi ylittävät nykyvastikkeet. Säätiön kannalta pitkäaikainen kiinteähintainen vuokrasopimus on edullisempi kuin vähemmistöomistus kiinteistöyhtiössä.
Säätiön lähipiiri on määritelty uuden säätiölain säännösten mukaisesti. Lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet, talousvaliokunnan jäsenet, yliasiamies, asiamies/Päivälehden museon johtaja, Päivälehden arkiston johtaja ja tilintarkastajat ja heidän perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt ja säätiöt.
Säätiön lähipiiriin kuuluville hallituksen ja työ- ja talousvaliokuntien jäsenille kokouspalkkiot olivat vuoden aikana yhteensä 12 400 euroa (10 600 euroa). Palkkio on kokouskohtainen, ja sitä on maksettu vain kokouksissa läsnä olleille jäsenille. Palkkiot ovat hallituksen näkemyksen mukaan tavanomaisia ottaen huomioon hallituksen ja valiokuntien jäsenten tehtävät sekä niihin jäseniltä vaadittu aika ja osaaminen.
Lisäksi säätiön lähipiiriin kuuluville asiamiehille ja Päivälehden arkiston johtajalle on maksettu palkkoina 289 430 euroa.
Tilintarkastajille on maksettu laskun mukaan.
Säätiössä ei ole toimintavuoden aikana ollut muita lähipiiritapahtumia.
Säätiö ei ole toimintavuoden aikana vastaanottanut avustuksia tai apurahoja.
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat 3 353 441 euroa (2 938 895 euroa). Sijoitusrahastojen voitto-osuudet olivat 1 238 881 euroa (1 305 499 euroa), rahastojen myyntivoitot 537 378 euroa (757 372 euroa) ja osinkotuotot 1 280 927 euroa (720 744 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotot olivat 3 284 108 euroa (2 928 951 euroa).
Sijoitusten realisoitumattomat arvonmuutokset olivat 18 441 112 euroa (2016: 23 943 424 euroa) johtuen suurelta osin Sanoma-osakkeen kurssinoususta. Realisoitumattomat arvonmuutokset kirjattiin käyvän arvon rahastoon, johon kirjatut kumulatiiviset arvonmuutokset olivat vuoden lopussa -22 060 752 euroa (-40 504 245 euroa).
Säätiön varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 127,0 miljoonaa euroa (109,5 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 98,8 % (92,2 %) ja korkosijoitusten 1,2 % (1,7 %). Sanoma-osakkeiden osuus koko varallisuudesta oli 48,9 % (42,9 %). Toimintavuoden aikana ei tehty oleellisia allokaatiomuutoksia.
Koko salkun tuotto oli +21,5 % (+35,0 %). Rahamarkkinoiden tuotto oli +0,0 % (+0,02 %), Sanoman +35,1 % (+115,8 %), muiden suorien osakesijoitusten +8,0 % (+0,99 %) ja osakerahastojen +10,1 % (+3,36 %). Kokonaistuotto oli poikkeuksellisen hyvä, mikä johtui Sanoma-osakkeen kurssinoususta. Tuotto ilman Sanomaa oli varsin hyvä ja edellisvuotta selvästi parempi.
Säätiön kirjanpidon ja maksuliikenteen hoiti Balance-Team Oy.
RISKIT JA RISKIENHALLINTA
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteena on myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, jolla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 98,8 %) ja sijoitussalkkua ei yleisesti ottaen suojata. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitystä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökohtaisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahastoissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi, eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on pieni.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoiminnan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin, eli kansainvälisen osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi säätiön omaisuudesta yli 48 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen riskikeskittymän.
Hallitus on hyväksynyt erillisen suunnitelman Sanoma-riskin osalta. Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
HALLINTO JA HENKILÖKUNTA
Hallitus ja asiamiehet
Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi Kaius Niemi, I varapuheenjohtajana Matti Sintonen ja II varapuheenjohtaja Elina Lehtinen (alkaen 30.3.2017). Jäsenet olivat Jyrki Ali-Yrkkö, Elina Lehtinen (1.1.–30.3. varajäsen), Ville Pernaa, Laura Saarikoski ja Liisa Välikangas. Hallituksen varajäsenet olivat Teemu Luukka ja Pirjo Hiidenmaa (30.3. alkaen).
Yliasiamiehenä oli Ulla Koski. Hän toimi hallituksen esittelijänä. Hallituksen sihteerinä oli toimistopäällikkö Sirpa Ikonen. Säätiön asiamies oli Saila Linnahalme.
Toimikauden aikana hallitus kokoontui neljä kertaa.
Työvaliokunta
Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksiin tulevat asiat. Siihen kuuluivat Kaius Niemi (puheenjohtaja), Elina Lehtinen (30.3. alkaen), Matti Sintonen ja Ulla Koski. Työvaliokunnan sihteerinä toimi Sirpa Ikonen. Työvaliokunta kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa.
Talousvaliokunta
Talousvaliokunnan tehtävänä on valmistella säätiön sijoitusstrategia ja raportoida työvaliokunnalle ja hallitukselle sijoitusomaisuuden hoidosta. Talousvaliokunnan puheenjohtajana toimi Nils Ittonen ja jäseninä olivat Ulla Koski, Elina Lehtinen (30.3. alkaen), Kaius Niemi ja Matti Sintonen. Kokousten sihteerinä oli Sirpa Ikonen. Talousvaliokunnan kokouksia pidettiin vuoden aikana kolme.
Tieteellinen toimikunta
Tieteellisen toimikunnan tehtävänä on avustaa hallitusta apuraha-anomusten arvioinnissa. Toimikunnan jäsenet olivat professori Colin Sparks, Hong Kong Babtist University ja yliopettaja Hanna Rajalahti, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (30.3. asti) sekä pääsihteeri Pekka Aula, Suomalainen Tiedeakatemia ja professori Anu Koivunen, Tukholman yliopisto (30.3. alkaen). Säätiön edustajina toimikunnassa olivat Matti Sintonen (puheenjohtaja), Ulla Koski ja Saila Linnahalme (sihteeri). Toimikunta kokoontui vuoden aikana yhden kerran.
Henkilökunta
Toimintavuonna 2017 Helsingin Sanomain Säätiön palveluksessa oli 11 (vuonna 2016: 11) vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää.
Säätiön koko henkilökunta osallistui syys–marraskuussa säätiön uutta strategiaa ja sen jalkauttamista edistävään koulutukseen, jonka järjesti Helsingin seudun kauppakamari. Henkilökunnalle järjestettiin myös yhteinen opintoretki Orimattilassa sijaitsevaan UKK-arkistoon toukokuussa.
Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet Samuli Perälä KHT ja Valtteri Helenius KHT ja varatilintarkastajina Juha Tuomala KHT ja Jaana Salmi KHT.