2. marraskuuta on Kansainvälinen toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuuden päättämisen päivä.
Ilmaisunvapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Se on ihmisarvon kunnioittamisen mittari ja sen avulla edistetään vapaata tiedonkulkua sekä laillista ja hyvää hallintoa yhteiskunnissa. Erityisesti nykyisen informaatiotulvan keskellä ihmiset tarvitsevat luotettavaa tietoa voidakseen tehdä itseään ja yhteiskuntaa koskevia harkittuja päätӧksiä.
Uutismedian ja journalismin tehtävänä on perinteisesti ollut välittää tällaista tietoa. Nykyisin tiedonvälitykseen osallistuvat myӧs useat sosiaalisen median toimijat. Suomen kaltaisessa maassa, jossa ihmisillä on hyvät mahdollisuudet kuluttaa uutisten ja sosiaalisen median sisältӧjä sekä halutessaan osallistua tiedontuotantoon, unohtuu helposti, ettei toimiva tiedonvälitys ole itsestäänselvyys. Maailmanlaajuisesti toimittajat ja muut tiedontuottajat ovat jatkuvien turvallisuusuhkien alaisina – he kohtaavat tehtävässään uhkailua, ahdistelua, väkivaltaa ja pahimmassa tapauksessa kuoleman.
Uhka on todellinen. Keskimäärin maailmassa tapetaan yksi toimittaja joka viikko. Vaikka kuolleiden joukossa on ulkomaankirjeenvaihtajia, suurin osa uhreista on paikallisia toimittajia, jotka yrittävät välittää uutisia paikallisesti. He tekevät tyӧtään olosuhteissa, joissa heihin kohdistuvat rikokset yleensä jäävät rankaisematta. Tämä antaa rikosten tekijӧille mahdollisuuden jatkaa hyӧkkäyksiään ja siten estää vapaata tiedonkulkua. Rikosten rankaisemattomuus on myrkkyä vapaalle tiedonvälitykselle, sillä siitä seuraava toimittajien itsesensuurin kierre syӧ kansalaisten mahdollisuuksia saada heitä koskevaa tärkeää yhteiskunnallista tietoa. Rikos toimittajaa kohtaan on siten rikos koko yhteiskuntaa ja demokratiaa kohtaan.
Monet kansainväliset toimijat tekevät tӧitä sen eteen, että toimittajiin kohdistuvat vakavat rikokset saataisiin laillisten rangaistusten piiriin. Joulukuussa 2013 YK:n yleiskokous päätti nimittää marraskuun toisen päivän Kansainväliseksi toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuuden päättämisen päiväksi (International Day to End Impunity for Crimes against Journalists). Päivän tarkoituksena on muistuttaa toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuuden haasteesta ja lisätä toimia rankaisemattomuutta vastaan.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO toteuttaa YK:n toimintaohjelmaa, UN Plan of Action on the Safety of Journalists and the Issue of Impunity, jonka tarkoituksena on parantaa toimittajien turvallisuustilannetta ja pyrkiä katkaisemaan rankaisemattomuuden kierre. Toimintaohjelman avulla YK:n alajärjestӧjä, maiden hallituksia, kansainvälistä yhteisӧä ja kansalaisyhteiskuntaa kannustetaan toimimaan sen puolesta, että toimittajat voisivat tehdä tyӧtään ilman uhkia. Helsingin Sanomain Säätiӧ rahoittaa parhaillaan toimintaohjelmaan kytkeytyvää tutkimustyӧtä, jonka avulla selvitetään toimittajien turvallisuuteen kohdistuvia uhkia eri maissa. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla edistetään sananvapauden toteutumista paikoissa, joissa siihen liittyy erityisiä haasteita.
Lisätietoa kyseisestä merkkipäivästä sekä YK:n ja UNESCOn toimintaohjelmasta.
Kirjoittaja Reeta Pöyhtäri on saanut Helsingin Sanomain Säätiöltä vuoden tutkija-apurahan Unescon päämajan Sananvapausosastolle Pariisiin. Hänen tehtävänä on koordinoida toimittajien turvallisuutta käsittelevää tutkimusta yhteistyössä päämajan ja kenttätoimistojen kanssa.