Marraskuussa 2016 Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi vuoden 2016 sanaksi post-truth eli totuudenjälkeinen. Totuudenjälkeisellä ajalla viitataan siihen, että tunteet ja suoranaiset valheet ovat syrjäyttäneet faktat politiikanteossa.
Nykykeskustelussa esiintyvä ajatus ”faktojen jälkeisestä demokratiasta” ei välttämättä ole uusi asia. Onko politiikkaa tehty aikaisemminkaan faktoihin pohjautuen ja järkiargumentein? Jo antiikissa tiedettiin, kuinka faktat esitetään itselle mieluisassa valossa, kirjoittaa tutkija, valtio-opin dosentti Paul-Erik Korvela Politiikasta.fi-verkkolehdessä.
Mikä on totuus totuudenjälkeisestä ajasta?
Helsingin Sanomain Säätiö haluaa selvittää ilmiötä ja sen taustoja laajasti. Säätiö ilmoittaa tutkijoiden ja toimittajien haettavaksi apurahoja aiheen käsittelyyn tutkimuksellisesta, journalistisesta ja mediakriittisestä näkökulmasta.
Säätiö on varannut hankkeiden toteuttamiseen enintään 500 000 euroa. Myönnettävät summat voivat vaihdella muutamasta tuhannesta noin 200 000 euroon.
Tutkimuksellisessa osiossa etusijalla ovat tieteiden ja yliopistojen rajat ylittävät hankkeet. Näkökulmia toivotaan viestintätieteiden lisäksi muun muassa tietojenkäsittelyn, kieliteknologian, historian, psykologian, taloustieteiden ja kulttuurintutkimuksen aloilta. Hankkeiden kesto 1–3 vuotta.
Tutkivan journalismin työn tarkoituksena on mm. selvittää, onko väite siirtymisestä totuudenjälkeiseen aikaan totta ja jos on, millaisesta ja kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Pääpaino on kirjoitetussa tekstissä, mutta työ saa mielellään sisältää myös videota, kuvaa, grafiikkaa, dataa ja interaktiivisen osan. Hankkeiden kesto 6-12 kuukautta.
Mediakriittisen journalistisen työn tarkoituksena on mm. selvittää, miten suomalainen media on kyennyt tarkistamaan julkisuudessa esitettyjä tietoja, miten se suhtautuu totuudenjälkeinen -aika ilmiöön ja miten media korjaa omia virheitään. Hankkeiden kesto 6-12 kuukautta.
Tutkijoiden ja toimittajien yhteishankkeet ovat myös mahdollisia.
Apurahansaajien odotetaan kertovan hankkeidensa etenemisestä Helsingin Sanomain Säätiön verkkosivujen yhteyteen avattavalla Totuudenjälkeinen aika -sivustolla. Sivuston tarkoituksena on myös saada aikaan rakentavaa keskustelua ja kommentointia aiheen ympärille.
Hakuaika päättyy 5.3.2017. Linkki hakulomakkeeseen.
Lisätietoa:
Yliasiamies Ulla Koski: 040 731 1507
Asiamies Saila Linnahalme: 0400 897 213
Säätiö järjestää teemasta seminaarin maanantaina 30.1.2017 klo 14–18 Päivälehden museossa (Ludviginkatu 2–4). Seminaarin tarkoituksena on saattaa yhteen eri alojen tutkijoita ja toimittajia keskustelemaan totuudenjälkeisestä ajasta ja verkottumaan potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa.
Iltapäivän aikana kuullaan kolme näkökulmaa totuudenjälkeiseen aikaan.
Puhujat ovat:
Toimittaja Johanna Vehkoo, jonka Valheenpaljastaja-niminen juttusarja Ylelle sai viime vuonna Tutkivan journalismin Jääraappa-palkinnon. Johanna on tehnyt myös tutkimusta faktantarkistuksen teoriasta ja käytännön työkaluista Wilson Centerissä Washington DC:ssä. @vehkoo
Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistossa. Sotatieteistä väitellyt Limnéll toimitti juuri Suomen idea -nimisen Suomen tulevaisuutta käsittelevän kirjan. Totuudenjälkeistä aikaa hän pohtii tekniikan ja turvallisuuden näkökulmista. @JarnoLim
Lähetystöneuvos Petri Hakkarainen, joka on väitellyt filosofian tohtoriksi Oxfordissa poliittisesta historiasta, työskentelee ulkoministeriön lähettämänä diplomaattisena neuvonantajana GCSP:ssä (Geneva Centre for Security Policy) Sveitsissä. Hakkarainen on myös Helsingin Sanomien kolumnisti ja katsoo totuudenjälkeistä aikaa historian ja politiikan kautta. @PHakkarainen
Helsingin Sanomain Säätiö järjestää tilaisuuden yhdessä tiedeviestintätoimisto Kaskas Median kanssa. Kaskas Media on Pohjoismaiden ainoa tiedeviestinään erikoistunut viestintätoimisto, joka auttaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita viemään arvokasta tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön. Kaskas Media työskentelee laajasti suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa ja toteutti muun muassa viime vuoden Slushin tiedeohjelman. @KaskasMedia
***
Myös tämän hankkeen yhteydessä Helsingin Sanomain Säätiö suosittelee, että tutkimusten yhteydessä mahdollisesti kerätyt aineistot arkistoidaan jatkokäyttöä varten esimerkiksi Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon: http://www.fsd.uta.fi/fi/index.html
Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamat ja hyödyntämät julkaisut, tiedot ja aineistot, niiden metatiedot sekä käytetyt menetelmät ovat helposti saatavilla jatkokäyttöä varten. Tieteen avoimuutta tulee edistää tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista toimintaympäristöä kunnioittaen.
