Kuva: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön käynnissä olevaa Tekoäly ja journalismi -teemahakua taustoittava seminaari pidettiin Päivälehden museossa 22. maaliskuuta.

Kuten säätiön hallituksen jäsen Laura Saarikoski tiivisti seminaarin avaussanoissaan, olemme parhaillaan jonkin sellaisen muutoksen äärellä, jolla on laajat vaikutukset niin ihmisten arkeen kuin työntekoonkin. Tutkittaessa tekoälyä tutkitaan myös ihmistä: mikä jää meidän ihmisten rooliksi, kun osa tehtävistämme siirtyy tekoälylle?

Laura Saarikoski.

Tekoälyyn liittyviä tutkimuskysymyksiä tarkastelivat viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta ja professori Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Journalismin näkökulmasta tutkimusta tarvitaan esimerkiksi ihmisen ja teknologian työnjaosta sekä tekoälyn vaikutuksesta sisältöihin ja demokratiaan.

Kaarina Nikunen.
Minna Ruckenstein.
Esa Mäkinen.

Helsingin Sanomien journalistisen kehityksen johtaja Esa Mäkinen vertasi tekoälyä 1700-luvun lopun keksintöön, Kehruu-Jennyyn, joka syrjäytti ihmisten tekemän fyysisen työn. Myös tekoälyyn liittyy ajatus työnteon tehostamisesta. Onkin tärkeää pohtia, mitä lisäarvoa tekoäly tuo työhön. Helsingin Sanomien toimituksessa tekoälyn käyttöön kannustetaan, mutta riskien minimoimiseksi lehti on muun muassa päivittänyt eettistä ohjeistustaan, eikä mitään tekoälyn laatimaa tekstiä julkaista tarkistamatta.

Säätiö on varautunut rahoittamaan kahta tai useampaa tekoälyn ja journalismin suhdetta käsittelevää hanketta enintään 500 000 eurolla.

Tekoäly ja journalismi -teemahaun aikataulu:

Ensimmäinen hakuvaihe päättyy 15.5.2023.

Työvaliokunta valitsee hankkeet toiseen vaiheeseen toukokuun lopussa 2023.

Työryhmien haastattelut / sparraus touko-kesäkuussa.

Toisen vaiheen haku päättyy 11.9.2023.

Hallitus päättää rahoitettavista hankkeista lokakuun lopussa 2023.

Lisätietoa

Kuvat. Ida Pimenoff