Uusia teknologioita tutkiva professori kantaa huolta sekä medialukutaidosta että lukuinnosta laajemmin. Hän toivoo, että näitä teemoja tutkitaan ja opitaan ymmärtämään paremmin.

Aalto-yliopiston alkuvaiheessa Virpi Tuunainen havahtui uusiin kollegoihin tutustuessaan siihen, että vaikka he tulivat tyystin eri tieteenaloilta, tutkimuskohteet olivat yllättävän usein samoja. Näistä keskusteluista sai poikkeuksetta uusia näkökulmia ja ajatuksia omaan tutkimukseen, vaikka yhteistyö eri alojen kollegojen kanssa ei olisi edennyt keskusteluja pidemmälle. Ei tarvitse julkaista yhdessä tai olla samassa projektissa hyötyäkseen monitieteisyydestä, Tuunainen sanoo. Hän on tietojärjestelmätieteen professori Aallon kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitoksella ja samalla tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön varadekaani. Keväällä 2022 hän aloitti Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen varajäsenenä.

Tuunainen sanoo olevansa kiinnostunut mediataloudesta, ja hän on myös Media-alan tutkimussäätiön hallituksen jäsen.

”Näen työssäni, että erilaista tutkimusta tukevat säätiöt ovat akateemisen tutkimuksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Niiden rooli on todella merkittävä”, Tuunainen sanoo. Hänestä on hienoa, että Suomessa on sekä ”yleissäätiöitä että johonkin alaan fokusoituneita säätiöitä”.

Fokus vaikkapa mediatutkimukseen ei kuitenkaan tarkoita, että säätiö olisi yksin mediatutkijoiden tukija. ”En ole itsekään mediatutkija, mutta olen tehnyt digitalisaatioon ja mediaan liittyviä tutkimuksia. Voin tuoda tälle kentälle ymmärrystä teknologioista ja niiden hyödyntämisestä.”

Monitieteellinen ote sopii hyvin mediatutkimukseen, Tuunainen näkee.

Samaa ovat sanoneet muutkin Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen jäsenet haastatteluissa. Hallituksen puheenjohtaja Antero Mukka muistutti, että journalismin ansaintamallit ja rahoitus ovat isossa roolissa journalismin kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnassa. Siksi journalismin rahoitukseen kietoutuvat teemat pitää huomioida myös viestintäalan tutkimuksessa. Taloustoimittaja Teemu Luukka puolestaan painotti, että dataistumista, algoritmien valtaa ja mediabisnestä pitää tutkia huolella ja kiireellisesti.

Samoista teemoista puhuu myös uusi tulokas Virpi Tuunainen.

Digitalisoituminen on niin iso muutos mediakentällä, että sen ymmärtämiseen tarvitaan eri alojen eksperttejä. Tuunainen luettelee esimerkkejä kiinnostavista teemoista: äänimedian murros, suosittelu-algoritmien valta, ansaintalogiikat, tekoälyn ja ihmisen suhde ja erityisesti häntä mietityttävä teema, luottamus ja medialukutaito.

”Miten ihmiset oppisivat erottamaan sen, että kokemusasiantuntija tai bloggari on eri asia kuin toimittaja, joka tekee työtään tarkistaen faktat?”

”Medialukutaidon lisäksi mietityttää ihmisten lukutaito ja -into ylipäätään. Kun näkee, miten omakin attention span lyhenee, miten sen käy diginatiivisukupolvella, ja miten siihen vastataan.”

Media-alalla on paljon samoja haasteita ja mahdollisuuksia digimurroksessa kuin musiikki-, viihde- ja pelibisneksellä, professori Tuunainen sanoo. Mitään suoraan alalta toiselle siirtyviä ratkaisuja ei ole tarjolla, mutta toimialojen vertailu ja vuoropuhelu voi havahduttaa uusiin näkökulmiin, kuten tieteidenvälisyyskin.

***

Professorin työpöydällä on varadekaanin tehtävän myötä laaja skaala töitä hallinnosta tutkimukseen. Tuunainen on tutkinut muun muassa jakamistaloutta, mobiilikaupan palveluja ja liiketoimintamalleja sekä mobiilipeleihin liittyvää kuluttajakäyttäytymistä.

Monissa tutkimuksissa tarkkaillaan tavalla tai toisella ihmisen ja tekoälyn suhdetta tai ihmistä teknologian käyttäjänä. Kuten tutkimuksessa usein, tulokset eivät ole mallia joko-tai, vaan enemmänkin tyyppiä se vähän riippuu. Esimerkiksi: Tuunainen ja hänen kollegansa tutkivat sitä, miten nykyajalle tyypilliset keskeytykset – puhelimen vilkaisu, meilit, notifikaatiot – vaikuttavat tietotyöläisten ryhmätyöhön. Yleisesti taidetaan ajatella, että pahasta ne ovat. Keskittymiskyky menee, työ keskeytyy, huomio hajaantuu ja niin edelleen. Mutta ei tämäkään ole näin yksinkertaista, Tuunainen sanoo. ”Keskeytykset eivät häiritse ryhmätyötä, jos ne osataan hoitaa oikein, esimerkiksi niin, että muut tietävät, miksi otan puhelimen esiin kesken kaiken.” Tätä tutkimusta tehtiin niin sanottuna multimodaalisena videoanalyysina.

***

Millaisia ohjeita uudella hallituksen varajäsenellä on säätiörahoitusta hakeville?

”Ydin on selkeä tutkimussuunnitelma, josta käy ilmi, miksi juuri tätä asiaa tai aihetta on tärkeä tutkia, miten tätä aiotaan tutkia, mitä voi odottaa lopputulemana, mikä on tutkimuksen teoreettinen kontribuutio, entä käytännön hyöty.”

Kuten muutkin säätiön hallituksessa, Tuunainen korostaa hakemuksen selkeyttä.

”Realistinen tavoite, aikataulu ja haettu summa ja selkeä ajatus siitä, mitä ollaan tekemässä. Lukijalle pitää tulla sellainen olo, että hakemus on tehty tosissaan ja juuri tälle rahoittajalle.”

***

”Luen aamulla koneella ensin sähköpostit, sitten siirryn Hesariin. Helsingin Sanomat on kuulunut aamurutiineihin siitä asti, kun muutin 18-vuotiaana kotoa. Päivän mittaan vilkuilen Ylen Uutisvahtia ja katson Kauppalehden uutiset. Paperilla luen Talouselämää, Suomen Kuvalehteä ja Tiede-lehteä, se on suuri suosikkini. En käytä enää juurikaan lineaarista televisiota, mutta päivän lopuksi katson Ylen puoli ysin uutiset Yle Areenasta.”

Virpi Tuunainen
Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitoksella
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun varadekaani
Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen varajäsen
Professoriliiton hallituksen jäsen 2016–2019
Aalto University Service Factoryn johtaja 2010–2015
Media-alan tutkimussäätiön hallituksen jäsen 2021–2023
Kesko Oyj:n hallituksen jäsen 2012–2015

Teksti: Reetta Räty
Kuva: Aalto-yliopisto/Mortti Saarnia