« Vuosikertomus 2019

Vuoden aikana apurahoja myönnettiin 1 825 300 euroa ja stipendejä 444 455 euroa, yhteensä 2 269 755 euroa 18 hankkeelle.

Säätiössä käsiteltiin vuoden 2019 aikana 57 (2018: 45) apurahahakemusta, joiden yhteissumma oli 4 009 796 euroa (3 827 091 euroa). Toimittajastipendit ja vuonna 2018 käynnistetty suunnattu Media2030-haku on laskettu mukaan omiksi hankkeiksi. Apurahoja myönnettiin  1 825 300 euroa (1 380 841 euroa) ja stipendejä 444 455 euroa (487 719 euroa), yhteensä 2 269 755 euroa (1 868 560 euroa) 18 hankkeelle (13) . Palautuneita tai peruttuja apurahoja oli 83 513 euroa (2018: 165 159 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin apurahoihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.

Apurahoista ilmoitettiin hakijoille henkilökohtaisesti. Apurahansaajat julkaistiin säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös apurahansaajien tutkimusprojektien loppuraportit.

Helsingin Sanomain Säätiö on toimintansa aikana vuosina 2006—2019 jakanut apurahoja ja stipendejä 42 038 312 euroa yhteensä 349 hankkeelle (331) hankkeelle. Toiminnan aikana peruttujen apurahojen yhteissumma on 962 999 euroa (879 486 euroa).

Suunnatut haut: Media2030 ja Viestintä ja journalismi – samalla kentällä eri säännöillä

Toimintavuoden maaliskuun vuosikokouksessa hallitus päätti rahoittaa kolmea Media2030-suunnatun haun hanketta yhteensä 520 000 eurolla. Syksyllä 2018 käynnistettyyn kaksivaiheiseen hakuun tuli kaikkiaan 22 ideapaperia, joiden perusteella hallitus pyysi yksityiskohtaista jatkohakemusta viideltä hakijaryhmältä. Säätiön tieteellinen toimikunta haastatteli kaikki jatkoon päässeet tutkijat tammikuussa 2019 ja opasti heitä jatkohakemuksen teossa.

Vuoden 2019 viimeisessä kokouksessa hallitus varasi 500 000 euroa vuonna 2020 käynnistettävään kaksivaiheiseen suunnattuun hakuun. Suunnatun haun tarkoituksena on kutsua tutkijoita, viestijöitä ja toimittajia tarkastelemaan 2010-luvulla radikaalisti muuttunutta mediamaisemaa ja muutosten vaikutuksia yleisöön, tekijöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Kilpailut

Toimintavuoden aikana järjestettiin viidennen kerran Uutisraivaaja-innovaatiokilpailu. Kilpailussa etsitään parhaita ideoita tiedonvälityksen kehittämiseksi.

Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäisen vaiheen haku päättyi tammikuun 2019 lopussa. Kilpailuhakemuksia saatiin kaikkiaan 55. Maaliskuussa kokoontunut tuomaristo myönsi viidelle projektille kullekin 10 000 euron kehitysrahan. Kilpailun voittaja julkistettiin lokakuussa. Kilpailuun varattu 250 000 euron hankerahoitus myönnettiin kokonaisuudessaan RARElle. RARE on media, jossa nuoret tekevät journalismia nuorille, nuorten suosimin kanaviin. Helsingin Musiikkitalossa järjestetyn palkintojenjakotilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu Guardianin entinen päätoimittaja Alan Rusbridger.

Säätiö rahoitti myös teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä järjestettyä Skolar Award -tiedekilpailua. Skolar Award -kilpailussa eri alojen tutkijat esittelivät uusia, tieteellisesti kiinnostavia ja kunnianhimoisia tutkimusideoita suurelle yleisölle ja tuomaristolle. Säätiön tuki myönnettiin Kaskas Medialle, joka tarjosi kilpailijoille tiedeviestintäkoulutusta.

Vuonna 2019 säätiö tuki kolmannen kerran visuaalisen journalismin Timantti-palkintoa. Palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota alan parhaisiin innovaatioihin ja tekijöihin Suomessa. Palkinnon jakaa Visuaalisen journalismin kilta ry. Kilta myönsi 10 000 euron palkinnon Helsingin Sanomille tarinasta, joka kertoo kolmen suomalaisnuoren matkasta Prahaan Tšekkoslovakian miehityksen aikana elokuussa 1968.

Sananvapaushankkeet

Säätiö jatkoi yhteistyötä Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPl) kanssa. Vuoden 2019 aikana yksi suomalaisopiskelija työskenteli säätiön tuella lehdistönvapausasioihin keskittyvässä organisaatiossa Itävallan Wienissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tarjota nuorille viestintäalan opiskelijoille mahdollisuus perehtyä eri maiden lehdistönvapaustilanteeseen.

Säätiö tuki toimintavuoden aikana seitsemännen kerran UNESCO:n kansainvälistä Guillermo Cano -lehdistönvapauspalkintoa. Säätiö päätti jatkaa palkinnon tukemista myös vuosina 2021–2023.

Muut apurahat

Säätiö myönsi vuoden aikana merkittäviä tutkimusapurahoja mm. mediasektorin kestävien liiketoimintamallien selvittämiseen (175 000 euroa, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja vihapuheen käsittelyyn yhteiskunnallisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta (169 000 euroa, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta).

Helsingin yliopistossa toimiva Aleksanteri-instituutti sai 130 000 euron apurahan tutkimukseen, jossa selvitetään, millaisia vaikutuksia kehityksellä kohti data- ja algoritmivetoista todellisuutta on journalistisiin käytänteisiin ja mediaan (Kestävää journalismia algoritmiseen tulevaisuuteen).

Päivälehden perinnettä säätiö vaali myöntämällä FT Reetta Hänniselle apurahan Maissi Erkon (1872–1936) elämäkertatutkimukseen (137 000 euroa).

Helsingin Sanomain Säätiö liittyi syyskuussa Post Docs in Companies -ohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on työllistää tuoreita tohtoreita yrityksiin ja näin edistää liiketoiminnan uudistumista. Vuonna 2015 käynnistyneessä PoDoCo-ohjelmassa mukana olevat muut säätiöt ovat Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Säätiö myönsi ensimmäisen PoDoCo-apurahan (28 000 euroa) FT Pekka Kallioniemelle. Hän työskentelee vuoden Neverthink Oy:ssä Internet Video Culture: Understanding Audience Behavior in Consuming Human Curated Content -tutkimushankkeensa parissa.