Vuosi 2021 oli toinen perättäinen poikkeusvuosi. Kesällä koronapandemia näytti jo hellittävän otettaan, mutta loppusyksystä tuntui, että olimme takaisin lähtöruudussa: kokoontumisrajoitukset pakottivat perumaan tapahtumia, ja etätyö heitti meidät takaisin koteihimme. Päivälehden museon ja arkiston kävijämääriä jouduttiin rajoittamaan.
”Uuteen normaaliin” oli jo kuitenkin hyvin harjaannuttu. Apurahoja jaettiin ennalta sovitusti, museon näyttelyt pidettiin yleisölle avoinna ja arkiston asiakkaita pystyttiin palvelemaan myös paikan päällä.
Apurahatoiminnassa säätiö siirtyi kaksivaiheiseen hakuun. Ensimmäisessä vaiheessa hakija esittelee säätiölle ideansa, käyttämänsä tutkimusmenetelmät, tutkimusryhmän ja alustavan kustannusarvion tiiviissä muodossa. Toiseen vaiheeseen valitut hakijat jättävät säätiölle varsinaisen hakemuksen. Kaksivaiheisen haun tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden työtä ja tehdä apurahaprosessista aiempaa joustavampi.
Apurahojen maksamisessa sen sijaan palasimme vanhaan: jos hanke toteutetaan yliopistossa, säätiö maksaa apurahan henkilösivukuluineen yliopistolle, joka puolestaan vastaa tutkijoiden palkanmaksusta. Käytännöllä haluamme tukea tutkijoiden oikeudenmukaista ja reilua palkkausta.
Säätiö on jo muutaman vuoden ajan myöntänyt toimittajille stipendejä datajournalismin maisteriohjelman suorittamiseen Columbian yliopiston journalismikoulussa New Yorkissa. Suomeen on palannut opinnoista innostuneita osaajia. Datajournalismin ammattilaisten tarve on viime vuosina kasvanut nopeasti, joten yhden toimittajan koulutuksen tukeminen alkoi tuntua kovin vähäiseltä. Miksei datajournalismin koulutusta voisi tarjota Suomessa? Näin oppia saisi mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut. Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta innostui ajatuksesta ja teki säätiölle ehdotuksen koulutusohjelman perustamisesta. Syksyllä 2021 hallitus myönsi hankkeelle käynnistysapurahan. Tampereelle suunnitellaan nyt avattavaksi Suomen laajin datajournalismin koulutusväylä: opinnot voi suorittaa tutkinto-opetuksessa tai avoimessa yliopistossa.
Säätiön toinen uusi aloite oli hallituksen loppuvuodesta perustama journalistisen kirjoittamisen Ilkka Malmberg -palkinto. Aikana, jolloin kirjoitettuja tekstejä tuotetaan enemmän kuin koskaan, on tarpeen muistuttaa taitavan journalistisen kirjoittamisen merkityksestä. Ilkka Malmbergin nimeä kantavan palkinnon tarkoituksena on kannustaa hyvään ja asioihin perehtyvään kirjoittamiseen journalistisessa työssä. Ilkka Malmberg oli Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja, jonka kuolemasta tuli joulukuussa 2021 kuluneeksi viisi vuotta. Palkinnolla säätiö haluaa kunnioittaa omaperäisen, suomen kieltä tarkasti ja huolellisesti käyttäneen Malmbergin muistoa ja nostaa journalistisen työn laatukriteereitä ja ammatin arvostusta. Vuosittain jaettavan palkinnon suuruus on 10 000 euroa. Palkinto jaetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2022.
Päivälehden arkistossa panostettiin erityisesti sähköiseen aineistoon. Sähköisessä arkistossa on nyt julkaistu yli 10 000 historiallista asiakirjaa ja piirrosta. Aineistot ovat kaikkien tutkijoiden ja muiden median ja Sanomien historiasta kiinnostuneiden käytettävissä. Korona-aika on tuonut entistä näkyvämmäksi sen, kuinka tärkeää on saada asioida ajasta ja paikasta riippumatta.
Poikkeuksellisista oloista huolimatta Päivälehden museossa pystyttiin järjestämään kaikki ennakkoon sovitut vaihtuvat näyttelyt. Lisäksi loppuvuodesta museon auditoriossa oli esillä HS Meidän perheen ja HS Lasten uutisten piirustuskilpailun satoa teemalla Minä ja korona. Kilpailun ja näyttelyn kautta haluttiin tuoda esiin, millaisia toiveita ja muistoja lapsille on syntynyt koronapandemian aiheuttamasta poikkeusajasta. Kaikkiaan vaihtuvia näyttelyitä oli viisi.
Päivälehden museon 20-vuotisjuhlaa vietettiin marraskuussa. Onneksi juuri tuolloin koronatilanne salli museon ystävien kokoontua paikan päälle. Lämminhenkisessä juhlassa muisteltiin museon alkutaivalta ja tapahtumia vuosien varrelta.
Vuonna 2001 perustettu museo on uudistettu vuosien varrella kaksi kertaa, 2007 ja 2015. Toimintavuoden aikana säätiön hallitus päätti käynnistää kolmannen uudistuksen. Suunnittelutyö aloitettiin välittömästi. Uudistettu museo painottaa mediahistorian ohella sananvapauskysymyksiä ja lukutaidon merkitystä. Myös arkisto kytketään entistä kiinteämmin mukaan museon toimintaan. Museo- ja arkistouudistuksen on määrä valmistua syksyllä 2023.
Säätiön tarkoitus ja toimintamuodot määritellään säätiön säännöissä. Säätiön hallitus vastaa säätiön toiminnasta. Hallitus päättää vuosittain, kuinka paljon säätiö käyttää varoja apurahoihin ja muuhun toimintaan. Apurahanhakijoiden on tärkeää tietää, ketkä noita heille merkittäviä päätöksiä tekevät ja millä perusteilla. Loppusyksystä käynnistimme haastattelut, joissa hallituksemme jäsenet kertovat, millaisia hakemuksia säätiö juuri nyt etsii ja millaisia elementtejä hyvän hakemuksen tulisi sisältää. Haastatteluissa he myös avaavat näkemyksiään mediatutkimuksen tilasta ja tulevaisuudesta sekä säätiön roolista tutkimusrahoittajana. Uskon, että tämäntapainen avoimuus on tarpeellista ja hyödyllistä sekä säätiölle että apurahanhakijoille.
Ulla Koski
Kuva:
Ida Pimenoff
