« Vuosikertomus 2022

Säätiössä käsiteltiin vuoden 2022 aikana 87 apurahahakemusta, yhteissummaltaan 8 190 858 euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 1 708 000 euroa (1 924 000 euroa) ja stipendejä 341 775 euroa (347 158 euroa), yhteensä 2 049 775 euroa (2 271 158 euroa). Tuettuja hankkeita oli yhteensä 14 (20), joista stipendit on määritelty yhdeksi hankkeeksi. Palautuneita tai peruttuja apurahoja sekä apurahojen korjauksia oli 7 173 euroa (151 188 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin stipendeihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.

Myönteisen apurahapäätöksen saaneille asiasta ilmoitettiin henkilökohtaisesti, kielteisen päätöksen saaneille sähköpostitse. Apurahansaajat julkaistaan säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös apurahansaajien tutkimusprojektien loppuraportit.

Helsingin Sanomain Säätiö on toimintansa aikana vuosina 2006−2022 jakanut apurahoja ja stipendejä 48 212 005 euroa yhteensä 405 hankkeelle. Toiminnan aikana peruttujen apurahojen yhteissumma on 1 239 860 euroa.

Säätiön apurahahaku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään jättämään korkeintaan kolmesivuinen ideapaperi, jossa hakija esittelee lyhyesti tutkimussuunnitelman, tutkimuksessa käytettävät metodit, tutkimusryhmän ja alustavan budjetin. Työvaliokunta valitsee ideapapereista lupaavimmat toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen hakemus sisältää yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman, budjetin ja muut keskeiset liitteet.

Kaksivaiheisella haulla säätiö haluaa tehdä apurahaprosessista aiempaa joustavamman ja helpottaa hakijoiden työtä.

Suunnattu haku: Dataistuva media

Säätiö järjestää kerran vuodessa suunnatun haun. Vuoden 2022 suunnatussa haussa tutkijoilta pyydettiin dataistumista ja sen seurauksia käsitteleviä hakemuksia. Teemahaun avulla haluttiin selvittää mm., millaisia vaikutuksia dataistumisella on journalismiin ja tutkimukseen, miten data-analytiikka muovaa mediatyön käytäntöjä ja professionaalisia identiteettejä sekä miten analytiikan hyödyntäminen vaikuttaa liiketoimintamalleihin ja ansaintalogiikkaan.

Päivälehden museossa järjestettiin 28.4.2022 teemahakua avaava ja dataistumisen hyötyjä ja haittoja sekä tulevaisuuden näkymiä käsitellyt seminaari.

Haun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin 15 ideapaperia. Jatkoon valittiin kuusi lupaavinta hanketta. Jatkoon valitut saivat henkilökohtaista palautetta ja tukea toisen vaiheen hakemuksen tekoon. Syyskuussa hallitus myönsi rahoituksen neljälle hankkeelle:

Mediatyön dataistuminen: vaikutukset mediatyöntekijöiden hyvinvointiin ja ammatilliseen identiteettiin, 170 000 euroa,  Jyväskylän yliopisto. Hanketta johtaa vierailijaprofessori Ward van Zoonen.

Datan muovaama journalismi: Miten analytiikka vaikuttaa toimittajien ja yleisön käsityksiin toisistaan?, 150 000 euroa, Tampereen yliopisto. Hanketta johtaa apulaisprofessori Laura Ahva.

Kohti datavetoista tuotantoajattelua? Elokuva- ja televisiotuotantojen muuttuvat käytännöt alustataloudessa, 150 000 euroa, Tampereen yliopisto. Hanketta johtaa yliopistonlehtori Anne Soronen.

Kuinka algoritmia miellytetään, 145 000 euroa, Helsingin yliopisto. Hanketta johtaa tutkijatohtori Tuukka Lehtiniemi.

Tammikuussa 2023 hankkeen tutkijat kutsuttiin yhteiseen seminaariin kertomaan hankkeistaan sekä pohtimaan mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia.

Sananvapaushankkeet

Säätiö jatkoi yhteistyötä Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPl) kanssa. Vuoden 2022 aikana kaksi suomalaisopiskelijaa työskenteli puolen vuoden ajan säätiön tuella IPI:n pääkonttorissa Itävallan Wienissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tarjota nuorille viestintäalan opiskelijoille mahdollisuus perehtyä eri maiden lehdistönvapaustilanteeseen. Vuodesta 2017 alkaneen yhteistyön aikana yhteensä kymmenen suomalaisopiskelijaa on työskennellyt IPI:ssä. Toimintavuoden aikana yhteistyösopimusta jatkettiin 30.6.2026 asti.

Säätiö jatkoi Unescon kansainvälisen Guillermo Cano -lehdistönvapauspalkinnon tukemista. Vuoden 2022 palkinnon sai valkovenäläinen toimittajajärjestö The Belarusian Association of Journalists (BAJ). Palkinnon suuruus on 25 000 USD. Säätiö on tukenut palkintoa vuodesta 2013.

Barents Press Suomi sai säätiöltä 30 000 euroa Barentsin alueen journalistien koulutus- ja kulttuuriyhteistyöhankkeen toteuttamiseen. Hankkeen avulla pyritään tukemaan ulkomailta käsin toimivaa venäläistä itsenäistä mediaa.

Niin ikään 30 000 euron tuki myönnettiin venäläistoimittajien turvaresidenssitoiminnan järjestämiseen Suomessa. Tuki on kanavoitu kansainvälisen Artists at Risk -järjestön kautta.

Muut apurahat

Vuoden 2022 apurahahauissa ja -myönnöissä korostuivat ajankohtaiset aiheet, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset journalismille ja journalisteille.

Amatöörikuvat ja verkottunut tiedon vahvistaminen Ukrainan sodassa: Työkaluja toimittajille uuteen tietoympäristöön -tutkimushanketta rahoitettiin 109 000 eurolla. Hankkeessa tutkitaan silminnäkijöiden ottamia kuvia Ukrainan sodasta. Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta johtaa tutkijatohtori Aleksi Knuutila.

Venäläinen riippumaton journalismi maanpaossa: relevanssia ja resilienssiä etsimässä -hanke sai 119 000 euron apurahan. Projekti tarkastelee muotoutumassa olevaa, Venäjältä pois siirtyneen median ekosysteemiä ja sen tuottamaa journalismia. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Hanketta johtavat tutkijatohtori Olga Dovbysh ja journalistiikan yliopistolehtori Katja Lehtisaari.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteishanke Disinformaation muuttuvat muodot: tutkimus suomalaisen uutismedian informaatioresilienssistä sai 180 000 euron apurahan. VTT Minttu Tikan johtamassa hankkeessa tutkitaan informaatiovaikuttamista ja -resilienssiä suomalaisen uutismedian kontekstissa.

Vaikuttavat poliitikot ja poliittiset vaikuttajat: poliittisen, kaupallisen ja henkilökohtaisen yhteenkietoutuminen sosiaalisessa mediassa -hankkeelle myönnettiin 150 000 euron apuraha. Yliopistotutkija Essi Pöyryn johtama hanke tuottaa uutta tietoa poliittisen viestinnän ja markkinoinnin tutkimukseen.