Vuoden merkittäviä saavutuksia olivat Oki Räisäsen mittavan piirustuskokoelman (5 596 kappaletta) digitoiminen sekä Sanomaprintin ja Ilta-Sanomien toimituksen arkistojen järjestäminen.
Arkistoluovutuksia otettiin kertomusvuonna vastaan 27 (46) kappaletta, joista sähköisiä luovutuksia oli 4 (4). Analogisia arkistoaineistoja järjestettiin huomattavan paljon, yhteensä 110 (63) hyllymetriä.
Sanoman henkilökunnan historiahaastatteluja valmistui kertomusvuoden aikana 6 (5) kpl.
Esinekokoelmat karttuivat 10 (9) luovutuserällä. Merkittävin yksittäinen luovutus saatiin Ilta-Sanomien toimituksesta toimituksen muuton yhteydessä.
Kokoelman laajuus on tällä hetkellä noin 6 100 esinettä, joista 4 504 (4 036) on luetteloitu. Valokuvakokoelmassa on noin 25 000 kuvaa, joista vuoden lopussa oli digitoitu 17 084 (16 800). Taidekokoelma karttui kahdella Rafaela Seppälän lahjoittamalla teoksella sekä Ilta-Sanomien luovuttamilla teoksilla. Säätiön taidekokoelmalle saatiin lisää säilytystilaa siirtämällä Sanoman omistamia taideteoksia ja muistoesineitä Sanoman arkistoon Sanomalaan.
Arkiston tutkijasalissa palveltiin 294 (174) tutkijaa ja vastattiin 399 (352) tietopalvelupyyntöön. Asiakkaita palveltiin myös sähköisesti, ja etäpalvelusta onkin muodostunut yhä tärkeämpi asiakastyön toimintamuoto. Arkiston kokoelmat ovat tavoitettavissa muun muassa Finna-palvelun kautta, ja tietokannassa oli kertomusvuoden lopussa 11 956 tekstiasiakirjaa ja 6 370 kuvaa. Museon kokoelmista Finnan ja Arjen historia -portaalin kautta oli nähtävissä 1 015 (950) esineen tiedot.
Päivälehden arkisto on ollut edustettuna alan keskeisissä yhteistyöverkostoissa, ja Päivälehden museo on osallistunut valtakunnalliseen TAKO-kokoelmanhallintayhteistyöhön vastuualueenaan toimitustyöhän ja sanomalehden tekniseen tuotantoon liittyvän esineistön ja perinteen tallentaminen. Museo on lisäksi osallistunut aktiivisesti Trafiikki-yhteistyöverkoston toimintaan.
Kokoelmaan kuuluvia esineitä oli lainassa Postimuseon Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyssä 10.5.2021–31.8.2022.