Jos vuotta 2022 pitäisi luonnehtia parilla sanalla, ne olisivat: uutta kohti. Vuoden aikana säätiössä valmistauduttiin vuoden 2023 arkisto- ja museouudistukseen sekä käytännön tasolla että henkisesti. Museon tilasuunnittelijoiksi valittujen Aalto-yliopiston nuorten sisustusarkkitehtiopiskelijoiden Susanna Partasen ja Riikka Savolaisen ideoita ja luonnoksia käytiin läpi ja kommentoitiin koko säätiön henkilökunnan voimin. Jo tässä vaiheessa uskallan sanoa, että syntymässä on hieno kokonaisuus, jossa tuodaan aivan uudella, modernilla tavalla esiin paitsi arkiston ja museon toimintaa myös säätiön apurahapanostuksia.
Yksi uudistuksen tavoitteista on – säätiön voimassa olevan strategian mukaisesti – luoda Päivälehden arkistosta ja Päivälehden museosta yksikkö, joka pystyy aiempaa paremmin palvelemaan suomalaista mediaa, tutkijoita ja suurta yleisöä. Muutoksesta viestii sekin, että olemme päättäneet valita uudistuneelle kokonaisuudelle uuden nimen. Pitkin vuotta on henkilökuntamme ideoinut ja käynyt läpi kymmeniä nimiehdotuksia. Lopullisesti uudesta nimestä päättää säätiön hallitus.
Uutta kohti pääsimme myös muun toiminnan osalta. Pandemiavuodet alkoivat olla takanapäin, ja jatkoimme toimintaamme avoimin ovin ja mielin. Kirsi Kunnaksen runoihin perustunut Tiitiäisen aika -näyttely hurmasi Päivälehden museossa sekä lapset että aikuiset. Loppuvuonna avattu Routanaisia-näyttely osoittautui varsinaiseksi menestykseksi. Näyttelyyn kävi tutustumassa viikoittain jopa tuhat museovierasta. 1800–1900-vaihteen venäläistämistoimia vastustaneeseen Naiskagaaliin kuuluneiden naisten toiminta tuntui valitettavan ajankohtaiselta myös vuonna 2022.
Routanaisia-näyttelyn käsikirjoittajalle, FT Reetta Hänniselle myönnettiin loppusyksystä Kanava-lehden tietokirjapalkinto hänen teoksestaan Tulisydän. Maissi Erkon kiihkeä elämä. Vankkaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva, sujuvasti kirjoitettu kirja kertoo Päivälehden perustajan Eero Erkon puolison Maissi Erkon aktiivisesta yhteiskunnallisesta roolista ja toiminnasta mm. Naiskagaalissa sekä vahvasta panoksesta Päivälehden taustalla. Kirja oli kirjoitettu Helsingin Sanomain Säätiön apurahan turvin ja se perustui pääosin Päivälehden arkiston arkistomateriaaliin. Hännisen kirja on oiva esimerkki säätiön laaja-alaisesta toiminnasta: myönnämme rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, arkisto tarjoaa tutkijalle monipuolisia aineistoja, ja museolla järjestämme hankkeen loputtua kaikille avoimen seminaarin. Ja parhaassa tapauksessa tutkimusaineistoa voidaan vielä hyödyntää museon näyttelyssä.
Tutkijoilta sai runsaasti kiitosta kaksivaiheinen apurahahaku, jonka ensimmäiseen vaiheeseen osallistutaan ideapaperilla ja alustavalla budjetilla. Kaksivaiheisuuden koettiin helpottavan ja yksinkertaistavan hakuprosessia, mikä oli säätiön tavoitteenakin.
Viime vuonna jaoimme kaksi perustamaamme palkintoa, joista olemme erityisen ylpeitä. Alkukesästä myönsimme Tiedettä suomeksi -palkinnon ja syksyllä Ilkka Malmberg -palkinnon. Tiedettä suomeksi -palkinnolla säätiö haluaa nostaa suomen kielen arvostusta tieteen kielenä. 25 000 euron palkinto jaettiin kolmen saajan kesken: Maija Hirvosen ja Tuija Kinnusen toimittama kirja Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä sai 10 000 euroa, Lähikuva-lehti 10 000 euroa ja Helsingin yliopiston viestinnän ja filosofian dosentti, FT Henrik Rydenfelt 5 000 euroa.
Ilkka Malmbergin nimeä kantava palkinto kirjoittavalle toimittajalle jaettiin ensimmäisen kerran. Palkinnolla säätiö haluaa kiinnittää huomiota taitavaan journalistiseen kirjoittamiseen – aikana, jolloin tekstiä julkaistaan monen eri kanavan kautta enemmän kuin koskaan ennen. Palkinto myönnettiin Ilta-Sanomien toimittajalle Tuomas Manniselle, ”omintakeiselle tyylitaiturille, jonka jutut sykkivät sydämellistä huumoria”, kuten kilpailun tuomaristo valintaansa luonnehti. Nykyisen dis- ja misinformaation sekä kovin vaihtelevan tekstitarjonnan keskellä on tärkeää nostaa esiin ammattimaisesti kirjoitettujen ja toimitettujen juttujen tekijöitä. Kilpailu on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain.
Myös taloudellisessa mielessä vuonna 2022 mentiin kohti uutta, valitettavasti huonompaan suuntaan. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota sai aikaan inhimillisen tragedian, ja lisäksi sillä oli paljon negatiivisia vaikutuksia maailmantalouteen. Käteispuskureiden ansiosta selvisimme kuitenkin vuodesta ilman, että heikentyneellä taloustilanteella olisi ollut vaikutusta toimintaamme.
Haluan lämpimästi kiittää kaikkia säätiön rahoituksella ansiokasta tieteellistä tutkimusta tehneitä tutkijoita, ulkomailta oppia ammentaneita stipendiaatteja sekä arkiston ja museon asiakkaita vuodesta 2022.
Ulla Koski, yliasiamies
Kuva: Ida Pimenoff
