« Vuosikertomus 2024

Säätiössä käsiteltiin vuoden 2024 aikana 52 (2023: 33) rahoitushakemusta, yhteissummaltaan 5 525 702 (4 104 92) euroa. Tutkimusrahoitusta myönnettiin yhteensä 951 500 euroa (2023: 660 000 euroa) ja stipendejä 397 361 euroa (558 768 euroa), yhteensä 1 348 861 euroa (1 218 786 euroa).

Tuettuja hankkeita oli yhteensä kahdeksan (kuusi), joista stipendit on määritelty yhdeksi hankkeeksi. Lisäksi vuonna 2025 toteutettavaan Uutisraivaaja-kilpailuun varattiin käytettäväksi enintään 200 000 euroa.

Rahoituksen peruutuksia ja palautuksia oli 8 685 euroa (117 886 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin stipendeihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.

Myönteisen rahoituspäätöksen saaneille asiasta ilmoitettiin henkilökohtaisesti, kielteisen päätöksen saaneille sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Rahoituksensaajat julkaistaan säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös rahoituksensaajien tutkimusprojektien loppuraportit.

Helsingin Sanomain Säätiön toimintansa (2006–2024) aikana myöntämän tutkimus- ja muun rahoituksen yhteissumma on 50 778 134 euroa. Toiminnan aikana rahoitusta on peruttu yhteensä 1 366 431 euroa.

Säätiön rahoitushaku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään jättämään korkeintaan kolmesivuinen ideapaperi, jossa hakija esittelee lyhyesti tutkimussuunnitelman, tutkimuksessa käytettävät metodit, tutkimusryhmän ja alustavan budjetin. Työvaliokunta valitsee ideapapereista lupaavimmat toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen hakemus sisältää yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman, budjetin ja muut keskeiset liitteet.

Säätiön hallitus tekee rahoituspäätöksiä kaksi kertaa vuodessa.

Vuoden 2024 suunnattu haku

Keväällä järjestetyn suunnatun haun otsikko oli Puhe kääntyi sotaan – mikä on median rooli? Haun taustalla oli Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 ja siitä johtuneet muutokset Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.  Haun tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä ja seurauksia tällä muutoksella oli julkiselle keskustelulle.

Teemahakua pohjustava, yleisölle avoin seminaari järjestettiin Merkki-museossa 14.3.2024. Seminaarin alustajina kuultiin yliopistotutkija Noora Kotilaista ja professori Risto Kuneliusta, molemmat Helsingin yliopistosta, sekä yliopistonlehtori ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihköä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta. Paneelikeskusteluun osallistuivat lisäksi päätoimittaja Minna Holopainen STT:stä, politiikan toimittaja, tietokirjailija Lauri Nurmi Iltalehdestä ja tuottaja Salla Vuorikoski Helsingin Sanomista. Seminaarin avasi ja paneelia johdatteli säätiön hallituksen jäsen, professori Anu Koivunen.

Haun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin 16 ideapaperia. Työvaliokunta pyysi varsinaisen hakemuksen kahdeksasta hankkeesta. Lokakuussa hallitus myönsi rahoituksen neljälle hankkeelle. Kukin hanke sai 150 000 euron rahoituksen (yhteensä 600 000 euroa):

FT, yliopistonopettaja Jukka Jouhki & työryhmä, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Kuviteltu länsi: oksidentalistinen narratiivi suomalaisessa uutismediassa Ukrainan sodan kontekstissa.

VTT, yliopistonlehtori Markus Ojala & työryhmä, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta: Sotajournalismin muutosvoimat: avointen lähteiden tiedustelu, informaatiovaikuttaminen ja patriotismin paine.

FT, tutkijatohtori Elise Kraatila & työryhmä, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Journalistiset tulevaisuuskertomukset NATO-ajan Suomessa ja Suomesta.

Professori Mervi Pantti & työryhmä, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta: Journalismi, media ja turvallisuuden uusi haaste: Itärajan turvallistaminen mediakeskustelussa.

Muu tutkimusrahoitus ja sananvapaushankkeet

Muuta tutkimusrahoitusta myönnettiin kahdelle hankkeelle:

Toimittajan informaatiovuorovaikutus tekoälyn kanssa journalistisessa sisällönrakentamisprosessissa -hanke sai 150 000 euron rahoituksen. Hanke tuottaa uutta tietoa journalistisen työn nykykuvasta ja journalistisen sisällön suhteesta tekoälyn käyttöön. Hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa yliopistotutkija Heikki Keskustalon johdolla.

Sananvapaus ja kunnianloukkaus Suomessa 2014–2024 -hankkeelle myönnettiin 140 000 euron rahoitus. Tutkimushankkeessa selvitetään vuonna 2014 muuttuneen kunnianloukkauksen rikosoikeudellisen sääntelyn muutoksen vaikutuksia tuomioistuinten ratkaisukäytännön perusteella. Tutkimusta johtaa yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta.

Lisäksi hallitus myönsi Viestintä ja kehitys -säätiön sananvapaushankkeelle 60 000 euron rahoituksen. Media moniäänisemmäksi nyt -hankkeessa VIKES auttaa mediataloja luomaan omia yhdenvertaisuutta ja moniäänisyyttä tukevia malleja sekä tukee maahanmuuttajataustaisia toimittajia.

Toimintavuonna säätiö jatkoi yhteistyötä Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPl) kanssa. Vuoden 2024  aikana kaksi suomalaisopiskelijaa työskenteli puolen vuoden ajan säätiön tuella IPI:n pääkonttorissa Itävallan Wienissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tarjota nuorille viestintäalan opiskelijoille mahdollisuus perehtyä eri maiden lehdistönvapaustilanteeseen. Vuonna 2017 alkaneen yhteistyön aikana yhteensä 13 suomalaisopiskelijaa on työskennellyt IPI:ssä. Yhteistyösopimus on voimassa kesään 2026 asti.

Kilpailut ja palkinnot

Helsingin Sanomain Säätiön, Suomen Punaisen Ristin, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin ja Journalistiliiton perustama Kehitysjournalismin palkinto jaettiin neljännen kerran tammikuussa 2024. Kilpailun teemana oli positiivinen kehitys. 3 000 euron palkinnon saivat Jenny Matikainen, Benjamin Suomela ja Jouni Koponen dokumentistaan Mekong – kun kalat katosivat (Yle Ulkolinja).

Huhtikuussa jaettiin Tiedettä suomeksi -palkinto. Vuonna 2020 perustetulla, joka toinen vuosi jaettavalla palkinnolla säätiö haluaa tukea viestinnän alalla tehtävää suomenkielistä tieteellistä julkaisemista ja nostaa sen arvostusta. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa, ja se jaettiin kolmen saajan kesken. Matti Ylönen, Mona Mannevuo ja Niina Kari palkittiin Viestintätoimistojen valta -kirjasta 15 000 eurolla ja yliopistotutkija, VTT Salla-Maaria Laaksonen ja freelancer Päivi Valotie saivat kumpikin 5 000 euroa.

Ilkka Malmberg -palkinto jaettiin syksyllä kolmannen kerran. Säätiö perusti palkinnon vuonna 2021. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa hyvään ja asioihin perehtyvään kirjoittamiseen. Yleisöä pyydettiin ehdottamaan palkinnon saajaa. Ehdotuksia perusteluineen ja juttunäytteineen saatiin 24. Palkinto myönnettiin Suomen Kuvalehden toimittajalle Aurora Rämölle. Palkintosumma on 15 000 euroa.

Helsingin Sanomien 135-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetyn Pöytäkirjojen ulkopuolelta IV -kirjoituskilpailun voittajat palkittiin Median museo ja arkisto Merkissä marraskuussa. Neljännen kerran järjestettyyn, Sanoma Media Finland Oy:n entisille ja nykyisille työntekijöille suunnattuun kirjoituskilpailuun saatiin tekstejä yhteensä 20 kirjoittajalta.

Kilpailun kolme parasta kirjoitusta palkittiin. Ensimmäisen palkinnon, 5 000 euroa, sai Jaakko Lyytinen kirjoituksellaan Mauno Koiviston viimeinen matka, toisen palkinnon, 3 000 euroa, Tuire Härkönen kirjoituksellaan Savosta Sanomille, hajanaisia ajatuksia v. 1995–2020 ja kolmannen palkinnon, 2 000 euroa, Miro Nurmela kirjoituksellaan Koodari ja koronavirus.